Kyläseuran syyskokouksessa valittiin seuralle uusi puheenjohtaja vuosiksi 2005 - 2006. Yksimielisesti valituksi tuli Timo Suominen. Tehtävä on vaativa, koska kyläseuran toiminta on viime vuosina voimakkaasti laajentunut. Työtä ja tekemistä riittää yllin kyllin kaikille vapaaehtoisille talkootyöntekijöille, ja lisäksi kyläseura käyttää osa-aikaista palkattua työvoimaa monissa erikoistehtävissä.

"Se oli 1996, kun minä etsin tonttia Keski-Suomesta. Olin Rutalahdessa katselemassa otollisia paikkoja, mutta ei tahtonut oikein löytyä. Mäet oli jyrkkiä ja pakkastakin oli. Muistin sitten, että Putkilahti oli ollut vuoden kylä edellisenä vuonna, nimi oli jäänyt mieleen. Ajattelin, että sopiihan tuota koittaa. Läksin ajelemaan ja Kivisuon jälkeen pilvet repesivät ja kirkas kevättalven aurinko tuli esiin. Katsoin GT-kartasta otollisen maastonkohdan lähellä kyläkeskustaa. Kahlasin hangessa peltoaukean laitaan valoisalle kumpareelle, mistä näin Kassinsaaren metsäselänteet ja niiden takana sinersivät Huujärven ja Rantuun vuoret huikaisevan kirkkaassa kevättalven auringossa. Totesin, että tässä se on."

Näin Timosta tuli putkilahtelainen. Tonttikauppa Paavo ja Sirpa Weijon kanssa tehtiin 1999. Tällä hetkellä kolme rakennusta on katettu. Päärakennuksessa on vielä paljon työtä jäljellä. Vaikka ei voikaan sanoa, että aina tuulee etelästä, hän on viihtynyt kylällä vuosi vuodelta paremmin.

Putkilahden maisemanhoidon suunnitteluhankkeen aikana 2003 - 2004 tehtiin paljon työtä Putkilahden ominaispiirteiden, historian, luonnonolosuhteiden ja ihmiskäden aikaansaannoksien kartoittamiseksi.

Timolla on koulutus juuri tämäntäpaisiin tehtäviin ja hänen osuus hankkeessa oli kuvata maiseman ominaispiirteet kartan muodossa sekä selvittää kylän rakennuskanta. Työn tulokset on julkaistu Putkilahden maisemanhoitosuunnitelma -kirjassa (ISBN 952-11-1673-0), jota myydään Virran Puodissa.
Kuva: Osmo Weijo

Mikä oli ensivaikutelmasi putkilahtelaisista?
- Tapasin työasioissa joitakin kylän aktiiveja työskennellessäni Keski-Suomen maaseutukeskuksessa. He vaikuttivat aivan mukavilta ihmisiltä. Tänne muutettuani 1998 tapasin lisää kyläläisiä ja heistä tuli jokapäiväisiä tuttujani. Kanssakäyminen oli alusta lähtien luontevaa, mikä ei ole hämäläiskylissä mikään itsestäänselvyys. Apua olen saanut rakennushommiin aina tarpeen mukaan ja kyläkauppa on palvellut sekä rakentajaa että ihmistä suuren kiitoksen arvoisesti.

Tulit sitten mukaan kyläseuratoimintaan. Mikä siinä motivoi?
- Olen nuoresta asti ollut mukana erilaisissa yhteisissä toimissa ja olen nähnyt kuinka yhdessä saadaan aikaan paljon, kun vain tahtoa riittää. Halusin antaa osani kylän yhteistä hyvää haettaessa. Olemme tämän parin vuoden aikana tehneet yhdessä monta hienoa juttua ja se rohkaisee jatkamaan. Yhtenä esimerkkinä Suomi meloo -tapahtuman välietapin isännöinti: Kylän ihmisistä ja maisemista levisi laajalle hyvää mainetta.

Mitä asioita haluaisit kyläseuran uuteta puheenjohtajana erityisesti nostaa esiin?
- Parin seuraavan vuoden aikana kylän houkuttavuutta ja tonttitarjontaa voidaan kehittää. Tonttitarjonta on kytköksissä kunnan tekemään kaavoitustyöhön ja siinä tarvitaan myös kylän yhteistä tahtoa pitää kylä elävänä jatkossakin. Meillä on viljelijöitä, joilla on tulevaisuuden näköala ja se on elintärkeää kylämaisemankin kannalta. Maisema on käyntikortti ja yksi houkuttavuuden perustekijä. Se on myös asia, johon voimme yhteisillä toimenpiteillämme vaikuttaa. Kyläseuran tulee tarjota jatkossakin kyläläisille erilaisia tapahtumia, näyttelyitä sekä virkistäytymismahdollisuuksia.

Valto Koskinen

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 12/joulukuu 2004.]