Avantouintia Kivijärvellä

Vähän taustatietoa nykyiseen elämäntilanteeseen ja asumiseen Kivijärvellä. Marraskuussa vuonna 1965 lähdin Putkilahdesta Tuusulaan ja siitä alkoivat työvuoteni Etelä-Suomessa Järvenpään ja Tuusulan alueella. Elokuusta 1966 - toukokuuhun 1968 kävin Keski-Suomen keskusammattikoulussa Jyväskylässä hitsaaja-linjan ja sitten takaisin Tuusulaan töihin. Armeija-aika Haminassa vuosi 1969, sen jälkeen pisin työsuhde Wärtsilä OY:n Järvenpään tehtailla helmikuusta 1970 - marraskuun loppuun 1997, nimi muuttunut silloin jo Valmet Paperikoneet OY:ksi.

Appivanhempani olivat pitkään Tuusulassa asumisen päätteeksi löytäneet eläkepäiviään varten paikan Kivijärven kirkonkylältä vuonna 1984. Sitten kohtalo puuttui peliin ja anoppi kuoli joulun alla 1992 ja appiukko keväällä 1996. Tämän jälkeen omakotitalo keskellä kirkonkylää ja vielä järven rannalla jäi tyhjilleen. Eihän sellaista ”lottovoittoa” voinut jättää käyttämättä. Niinpä ajatus muutosta takaisin Keski-Suomeen kypsyi melko pian. Joulun alla 1997 muutimme vaimoni Helenan kanssa Kivijärvelle. Lapset Heikki ja Asta jäivät Järvenpäähän. Helena sai töitä seurakunnan palveluksesta heti tammikuun alusta, ”ittestä ei niin väliä” töitten suhteen sanotaan laulussakin.

Siitä alkoi avantouinti Kivijärvessä 1998 loppiaisena. Olimme jo appivanhempien asuessa Kivijärvellä ihmetelleet naapurien ”outoa” harrastusta. Niinpä aloimme itsekin sitten pikkuhiljaa kokeilla. Eihän sitä voinut, eikä kehdannut olla menemättä avantoon, kun toiset menivät edeltä.

Ensimmäinen talvi pidettiin avantoa auki jääsahan ja tuuran avulla, niin kuin naapuritkin olivat tehneet siihen asti. Seuraavana talvena tuli porukkaan terveyskeskuksen sairaalasta röntgen- ja laboratorionhoitaja, jolta saimme uppo-pumpun pitämään avantoa sulana. Tämän jälkeen muutama muukin kyläläinen pikkuhiljaa innostui asiasta, kun annoimme luvan käyttää avantoa. Vuodesta 2001 lähtien olemme saaneet kunnalta uppo-pumpun aina rikkoutuneen tilalle, kun huomasivat, että hyvällä ja terveellisellä harrastuksella on innokkaita käyttäjiä.

Veikko Saarinen avantouinnilla omassa kotirannassaan.

Omakohtaisen, yli seitsemän vuoden kokemuksen pohjalta voin sanoa, että terveydelliset edut ovat olleet tosi isoja. Flunssat ja yskät ovat pysyneet loitolla koko tämän Kivijärvellä asumisen ajan. Myös vuosia kestäneet säryt käsistä, jaloista ja selästä ovat hävinneet. Ei ole särkylääkkeitä tarvinnut syödä. Tuusulassa ollessani vuodesta 1981 lähtien olin syönyt särkylääkkeitä kiputiloihini paljonkin. Lisäksi kokeiltiin akupunktiota ja hierontaa sekä fysikaalisia hoitoja, eikä apua saanut kuin osaksi. Nyt ovat säryt ”hukkuneet” järveen (avantoon). Lisäksi on ns. ”jalkahiki” hävinnyt kokonaan. Lumitöitten ja hiihtolenkin jälkeen on tosi virkistävää pulahtaa avantoon, on kuin uudesti syntynyt tämän jälkeen. Itse käymme vähintään kolme kertaa viikossa avantouinnilla saunan yhteydessä, koska saunamme on venevajassa ns. ”järven päällä”.

Tänä talvena olemme pitäneet saunan lämpimänä myös muille uimareille kahtena iltana viikossa. Kävijät ovat lisääntyneet, miehiä on ollut 3-8 ja naisia 6-16. Naiset ovat siis rohkeampia uuteen harrastukseen. Uintiterveiset Kivijärveltä!

Veikko Saarinen
Loma-asukas Putkilahden Korospohjasta

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 4/huhtikuu 2005]