| |||||||
|
|||||||
Kaarina Katainen, Putkilahden graafikkoKaarina Katainen, siviilissä Kaarina Selin (s. 1936), on Putkilahden taiteilijoita. Hänen töitään on kohta näytteillä Putkilahden koululla. Toissa kesänä koululla nähtiin aviomiehen, Helmer Selinin, Päijänne-kuvia.
Kuva: Osmo Weijo
Koska tehtäväkseni lankesi haastatella taiteilijaa, avaan keskustelun kysymällä: Milloin ja missä merkeissä tulit ensi kertaa Putkilahteen ja mikä toi Sinut tänne lopullisesti? ”Kun olin vielä epävarma koulutyttö, sain päähäni osallistua Helmer Selinin johtamaan kuvataidekurssiin vuonna 1954. Kurssihan pidettiin vielä tuolloin Putkilahden maisemissa. Kun kurssi sittemmin siirtyi kirkolle, osallistuin siihen myös 1956-1957. Putkilahtelainen minusta tuli vuonna 1964 avioiduttuani Helmer Selinin kanssa.” Mitä opintoja teit tultuasi ylioppilaaksi vuonna 1955? ” Kokeilin kieliä ja taidehistoriaa Helsingin yliopistossa ja opiskelin sitten kuvaamataidon opettajaksi Taideteollisessa oppilaitoksessa 1956-1959. Grafiikan menetelmät opin siellä teoriassa, mutta käytännössä 70-luvulla Jyväskylässä grafiikan pajassa, joka lopulta löysi tyyssijakseen Halosen harmonitehtaan.” Olen nähnyt Sinulta sekä öljy- että akvarellitöitä ja varsinkin grafiikkaa: lyijykynä- ja tussipiirroksia mutta myös teknisiin menetelmiin pohjautuvia töitä. Mitkä ovat graafikko Kaarina Kataisen tekotavat? ”Olen harrastanut metalligrafiikkaa ja erityisesti puupiirrosta, joka ei edellytä syövyttäviä aineita. Tämä menetelmä luontuu hyvin maisemakohteisiin, koska puu elävine syineen tuntuu vastaavan luonnonmaiseman haasteeseen. Myös laatasta poistettu osa, johon ei tule väriä ja joka näyttäytyy lopullisessa kuvassa valkoisena, muodostuu merkittäväksi tekijäksi. Laattoja voi olla useampiakin, jolloin niiden yhteispelistä muodostuu väritetty kokonaisuus.” Kesä oli luonnollisesti kallista työaikaa taiteilijalle, joka leipätyönään toimi kuvaamataidon opettajana. Myös Mehtänpeiton rehevä puutarha vaati osansa. Miksi talvi on niin näkyvällä tavalla edustettuna töissäsi? ”Hiihto tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden luonnon monipuoliseen havainnointiin ja visuaaliseen taltiointiin. Kouluaikana inhosin hiihtämistä, mutta Helmer pakotti minut suksille täällä Putkilahdessa. Tämä koitui minulle hyväksi taiteilijana ja johti puupiirrossarjaan 80-luvulla. Siitä saadaan näytteitä nyt myös Putkilahden koululla.”
Mikä Putkilahden maisemassa meitä hurmaa? ”Hyvä kysymys. Ehkä luonnon poikkeuksellinen rikkaus ja vivahteikkuus. Enempää en tässä osaa sanoa.” ”Hyvän” kysymyksen esittäjä toteaa: Kun sanat loppuvat, alkaa musiikki tai kuvataide. Kaarina Kataisen kuvat antanevat parhaan vastauksen tähän meitä kaikkia putkilahtisia - niin vakinaisia kuin kesäasukkaitakin - askarruttavaan kysymykseen. Kannattaa käydä peilaamassa ”kotomaamme ystävällisiä äidinkasvoja” Putkilahden heinäkuisella koululla. Näyttely on avoinna 10. - 22. 7. 2005 Putkilahden Koulupuistossa. T e i v a s O k s a l a [Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 6/kesäkuu 2005] |
|
||||||
