Miltä Putkilahti näytti 1700-luvun lopulla

Miltä Putkilahti näytti kaksi vuosisataa sitten, silloin, kun vallankumous pyyhkäisi yli Ranskan ja Napoleon kohosi valtaan.

Tähän saa vastauksen ns. Kuninkaan kartastosta, jonka Ruotsin armeija laaditutti Etelä-Suomesta 1776 – 1805.

Akvarellitekniikalla tulostettu kartoitustyö käsittää maamme ydinalueen (Turku – Kotka, Hanko – Tampere). Poikkeuksena on Päijänteen itärannan suunta, joka oli kuvattu (kuten kuvasta näkyy) aina Konginkankaalle asti. Syynä eivät olleet kuuluisat sahtipitäjät, vaan alueen strateginen merkitys.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi Kuninkaan kartaston komeana laitoksena 1989 (toimittajina Timo Alanen ja Saulo Kepsu).

Putkilahden karttalehti on keskittynyt vesistöihin, jotka on kuvattu hämmästyttävän luotettavasti, kun taas vuoret ja metsälammet on tyylitelty summittaisesti.

Pappeja kenties on kiittäminen siitä, että paikannimet on välitetty ruotsinkielisille maanmittariupseereille virheettömässä tai ainakin tunnistettavassa muodossa: Wanansälkä, Ylisjärvi, Putkilax, Kouhinsalo, Kottursari, Kilvensalo, Viljamsari, Nokosenpohja, Naulasaret, Lattosaret, Virtasalmi. Lukija voi jatkaa luetteloa. Taloista on mainittu Nichila, Könnö ja Peuha. Torppia (Torp) näkyy muutamia, yksi mm. Virtasalmen rannalla,Yrjö-sepän pajan paikkeilla. Polkukin lui- kertelee Tammijärveltä ja nousee Vaarulle suunnilleen siitä, mistä nykyinen päätie sukeltaa kallion läpi. Kuinka Virtasalmi ylitettiin, se ei ilmene kartasta. Oliko paikalla siltapahanen vai lossi?

In summa: Putkilax oli kartalla osa Eurooppaa jo silloin, kun Anjalan miehet kokeilivat Suomen itsenäisyyttä, tosin ilman menestystä (1788) ja kun Marseljeesistä vuonna 1792 tuli Ranskassa vapauden, veljeyden ja tasa-arvon symboli ihmiskuntaa varten.

		T e i v a s   O k s a l a

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 2/helmikuu 2006]