Pekka Salonen 50 vuotta

- Kauppiaana oleminen oli mukavaa aikaa enkä sitä vaihtaisi pois, mutta aikansa kutakin. Jossain vaiheessa on osattava lopettaa, kommentoi Pekka päätöstään lopettaa kaupanpito merkkivuosipäivän kynnyksellä, viime vuoden elokuussa.

Pekan työura alkoi koulupoikana kuten monen muunkin putkilahtelaisen, Simolan Erkon mansikkapellolta. Keskikoulusta tie vei Jämsänkoskelle kauppaopistoon, missä hän hankki lisätienestejä elintarvikeliikkeen autopoikana. Ennen kuin Aino Riikonen sai houkuteltua jatkajaksi Virran Puotiin, oli Pekka kerinnyt kokeilemaan kirjavan sarjan ammatteja aina kunnan toimistosta metsähommiin. Navettatyötkin ovat tuttuja maatalouslomittaja-ajoilta. Tarina kertoo Pekan kirjoittaneen 80-luvulla veroilmoitukseen ammatikseen sekatyömies.

Epäilemättä näitä kaikkia taitoja hän on tarvinnut kauppiaanakin. Television mainos, jossa “kauppias itse“ touhuaa kuten joulutonttu ikään aamusta yöhön mitä erilaisimpia askareita, on ollut myös Virran Puodin kauppiaan arkipäivää. Kauppiasajasta Pekka arvostaa työn vapautta ja itsenäisyyttä. Kaikki pienyrittäjät tietävät yrittäjän vapauden tarkoittavan, että on vapaa tekemään työtä koko ajan. Pekka toteaa, että erityisesti työssä alkoi kyllästyttää nykyiset säädökset ja muut yhteiskunnan ja lainsäädännön jarrut yrittämisen tiellä.

Kaupanpidon lopettaminen ei ole tehnyt vetreästä viisikymppisestä oloneuvosta. Tekemistä on riittänyt vielä puodin parissa uusien kauppiaiden perehdyttämisessä. Muuta erityistä Pekalla ei vielä ole mielessä.

- Nollataan tilannetta ja pidetään kahdenkymmenen vuoden ajalta kertyneet lomat, Pekka kommentoi tulevaisuuden suunnitelmiaan. Nyt voi tehdä kaikkea sitä, mitä ennen suunnitteli tekevänsä illalla mutta ei sitten jaksanutkaan.

Putkilahdesta Pekka ei missään nimessä halua lähteä pois. Hän on kotiutunut puolisonsa Virpin luokse Salmelaan ja vanhan talon kunnossapidossa riittää nikkarointia. Pekka paneutuu erityisellä vakavuudella uuteen tehtäväänsä perheessä.

Virpin vuoden ikäinen tyttärenpoika Teppo on tottunut siihen, että Pekka-papan sylissä kuljetus pelaa käden ojennuksella.

Nuorille yrittäjille Pekan viesti on, että erityisesti palvelualalla tarvitaan nöyrää asennetta. Liikkeelle tarvitsee lähteä jalat maassa ja on oltava valmis tekemään kovasti työtä. Äkkirikastumisen toivossa ei kannata yrittäjäksi ryhtyä.

Jutun lopuksi paljastettakoon yksi julkinen salaisuus. Pekka on myös musiikkimiehiä, harmonikalla taittuu Metsäkukkia ja muita toivelauluja. Keikoille asti hän ei viime aikoina ole yleisön pyynnöistä huolimatta kerinnyt.

Katri Ruth

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 1/tammikuu 2007]