www.putkilahti.net
Etusivu Perustietoja Palvelut Tapahtumat Kyläseura

Töppöspohjalta kirkkoherranvirastoon

Aurinkoinen tervehdys teille kaikille lapsuuteni kotikylän asukkaat! On minun vuoroni kertoa elämänvaiheistani syntymästä nykyhetkeen. Synnyin vuonna 1960. Siskoni Mervi oli syntynyt vuotta aikaisemmin. Seuraavana vuonna minun jälkeeni syntyi vielä Jorma-veli. Äitini oli 20 vuotiaana jo kolmen lapsen äiti. Vietimme onnellisen lapsuuden Putkilahdessa Töppöspohjalla vanhempiemme Väinö ja Kirsti Kauniston kanssa.

Lapsuus- ja kouluajoilta Putkilahdessa on jäänyt monia mukavia muistoja. Töppöspohjalla oli siihen aikaan paljon samanikäisiä lapsia. Vainiolan serkut, Rimpilän sisarukset ja Järviniemen Jukka. Paljon leikimme yhdessä, hiihdimme ja pelasimme erilaisia pelejä.

Ensimmäiselle luokalle menin Putkilahden kouluun vuonna 1967. Opettajana oli Kaisa Reina. Koulumatkan, 5 km, kuljimme pyörällä, talviaikaan hiihtäen tai kävellen. Joskus Musti-koira karkasi meidän peräämme ja kolkutteli tassullaan koulun ovea. Kaisa-opettajan avatessa oven, Musti ryntäsi luokkaan innoissaan häntä heiluen. Musti odotteli meitä uskollisesti koulun pihassa kotiin lähtöön asti. Yhden vuoden, toisen luokan, kävin Kouhinsalon koulua. Opettajana siellä oli Hellä Pienmäki. Molempia opettajiani muistelen edelleen lämmöllä, todella ammattiinsa sopivia, herttaisia ihmisiä. Koulumatkaa oli 10 km. Puolet matkasta pääsimme taksilla. Juha-serkun kanssa unohduimme toisinaan kotimatkalla leikkimään puroihin ja metsiin, matka saattoi kestää parikin tuntia. Joskus äiti käveli huolestuneena vastaan. Järvelän Tarjan kanssa meillä oli aamuisin usein treffit, Tarja tuli kotoaan jäätä pitkin järven poikki. Siitä jatkoimme yhtä matkaa kouluun.

Vuonna 1971 lähdimme Mervin kanssa yhteiskouluun Korpilahdelle. Seuraavaksi menin kauppaopistoon Jämsänkoskelle. Valmistuin merkonomiksi vuonna 1980. Siihen aikaan oli paljon merkonomeja työttöminä. En tiedä oliko hyvää tuuria vai johdatusta, mutta heti kesäkuun lopulla ruustinna Eeva Ojanen soitteli, että kirkkoherranvirastoon tarvittaisiin osa-aikaista toimistoapulaista. Kävin tutustumassa paikkaan ja aloitin työt heti heinäkuun alusta. Seuraavana kesänä sain vakituisen kanslistin paikan. Nykyään olen nimikkeellä toimistosihteeri. Kun aloitin, kirkkoherrana oli rovasti Eino Ojanen. Hän jäi pian eläkkeelle ja seuraavat kymmenisen vuotta kirkkoherrana toimi Jaakko Ripatti. Hänen lähdettyään Korpilahdelta valittiin kappalainen Timo Iskala seuraavaksi kirkkoherraksi. Tällä hetkellä virassa olevista olen kirkkoherra Iskalan jälkeen toiseksi pitkäaikaisin työntekijä, kesällä tulee täyteen jo 27 vuotta. Iskala on ollut muutaman vuoden kauemmin. Paljon on tapahtunut kehitystä siitä kun aloitin, virastossa ei ollut edes sähkökirjoituskonetta. Sormenpäät arkana hakkasin virkatodistukset ikivanhalla koneella. Tiedot etsin useita kiloja painavista kirkonkirjoista. Nykyään kirjat on mikrofilmattu ja virkatodistuksia saa suoraan tietokoneelta.

Virpi Kouhia työpaikallaan Korpilahden srk:n kirkkoherranvirastossa tekemässä sukututkimuksia mikrolukulaitteen avulla.

Olen viihtynyt työssäni hyvin. Paljon värikkäitä vaiheita ja useita työkavereita mahtuu tähän aikaan. Työpaikka on pysynyt kiintopisteenä vaikka asuinpaikkani on vaihtunut useampaan kertaan. Asuin pitkään Kuoreveden Hallissa, jossa miehellä oli työpaikka. Työmatka pisimmillään oli 110 km päivässä. Muutama vuosi sitten, suurten elämänmuutosten vuoksi, jouduin miettimään tulevaisuutta uudelleen. Vakavasti harkitsin jopa muuttoa Putkilahteen. Tällä hetkellä olen jo lähempänä. Asun Jämsän keskustassa.

Siskoni perhe asuu Rantasalmella. Pyrimme tapaamaan sisarusten kesken vähintään joka kesä Putkilahdessa. Veljeni perheineen asuu Jyväskylässä. He viettävät paljon aikaa äitini luona. Heillä on myös mökki Putkilahden keskustassa. Siellä saunomme ja uimme yhdessä kesäisin.

Ehkä pitkistä koulumatkoista johtuen kävely on pysynyt rakkaana harrastuksena. Lähes 10 vuoden ajan olen kävellyt Helyn-maratonin, (42 km) keväisin. Myös tulevana helatorstaina tarkoituksena on osallistua jälleen. Se kannustaa pitämään kuntoa yllä. Viime kesänä löysin aivan uuden harrastuksen. Uskaltauduin kumppanini Jukan moottoripyörän kyytiin ja innostuin heti. Ainakin toistaiseksi olen tyytynyt istumaan kyydissä, ajamaan en vielä ole lupautunut. Tulevana kesänä on suunnitelmissa kiertää moottoripyörällä Suomea, ehkä käydä ulkomaillakin. Päijänteen ympäri olemme ajelleet jo pari kertaa. Maisema on uskomattoman kaunis. Ja matkan varrella voi poiketa päiväkahvilla vaikkapa Töppöspohjalla.

VIRPI KOUHIA

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 5/toukokuu 2007]

Nuorisoseura
 
Urheiluseura
 
Koulupuistohanke