Kaavoituksen tulevia pelisääntöjä esiteltiin Putkilahdessa

Tilaisuuteen saapui juuri sopiva joukko kyläläisiä täyttämään ison pöydän reunat, jonka reunalta hän esitteli materiaaliaan ja karttojaan.

Parhaillaan Virtasella on meneillään koko Korpilahtea koskeva maankäytön esiselvitys. Runsaasti erilaista materiaalia joudutaan yhtenäistämään Jyväskylän kaupungin suunnittelutoimen käyttöön ja tietoa keräämään Korpilahden alueen rakentamisesta sekä kaavoitustarpeista. Tikkalan osayleiskaavan eteenpäin vieminen on sekin hänen työlistallaan.

Aluksi esiteltiin erilaista Korpilahden aluetta koskevaa esiselvitysmateriaalia ja sitä oli varsin paljon: kaavaa tehtäessä suuri tietomäärä on sovitettava yhteen toimivaksi ratkaisuksi. On otettava mukaan mm. asukkaat, ympäristö ja luonto, yhteiskunnan yleisen kehittämisen vaatimukset, elinkeinotoiminnan tarpeet, kulttuuri, historiallisesti tai maisemiltaan arvokkaan ympäristön vaaliminen sekä parhaansa mukaan arvioitava tuleviakin tarpeita. Kaavan laadinta on iso kompromissi.

Kaavoitusta on kolmentasoista: maakuntakaavassa määrätään yleispiirteisesti erilaisten yhdyskuntarakenteiden sijoittelu mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla (esim. uudet liikenneväylät, teollisuusalueet, suojelualueet). Kuntatasolla yleiskaavalla säädellään alueellisen rakentamisen sijoittumista. Yleiskaava on tyypillisesti isomman kyläalueen tai ranta-alueiden kaava, joka määrittää mm. uudisrakentamisen sijainnin tai rantarakentamisoikeudet. Rakentamista säädellään yksityiskohtaisimmin asemakaavalla, pienimmällä alueella. Asemakaava voi olla esimerkiksi pienen kaupunginosan rakentamismääräyksiä sisältävä tai yksityisen maanomistajan pienehkölle ranta-alueelle teettämä kaava.

Tilaisuudessa tarkasteltiin myös tulevan Jyväskylän rakennusjärjestystä. Se sisältää yleisiä ohjeita rakentamisesta mitä tulee esim. rakennuksen etäisyyteen vesistöön ja siitä riippuvaan neliömäärään, tonttien koosta eriluonteisilla alueilla, haja-asutusalueen uudisrakentamisen vaatimuksista sekä monista muista asioista. Eräs päätelmä on, että rakentamista pitkin metsiä pyritään vähentämään kaavoittamattomilla alueilla. Kaavan tarkoitus on ohjata rakentamista yhdyskuntarakenteen kannalta järkevään suuntaan, esimerkiksi kyliin.

Julia Virtanen esitteli myös Tikkalan esillä ollutta osayleiskaavaa. Kaavassa on varattu rakentamismahdollisuuksia pitkälle ajalle, joten aivan pian ei maiseman täyttyminen omakotitaloista ole odotettavissa eikä sitä tavoitellakaan. Maaseutumaisemassa on rakennettava toisenlaisten sääntöjen mukaan. Julkisuudessa olleet peltotontit ovat Korpilahden kunnan ostamalle maalle kaavoitettuja: kunnan intressi on ostaa maata, jotta kaavalla on mahdollisuus toteutua eikä tontin myyminen ole aina yksityisestä maanomistajasta kiinni.

Sopivasti keskitetystä rakentamisesta on etuja: esim. vesi- ja jätevesilinjat saadaan hyvin järjestettyä, kaikille ei tarvita omaa tonttitietä, sähköt voidaan vetää paremmin. Kaavassa jätetään omat alueensa myös maa- ja metsätaloudelle, vesiliikenteelle, kouluille ja päiväkodeille sekä muille tarpeille.

Kaavoitus ei ole aivan helppo tai yksinkertainen asia. Lisäksi se vie aikaa: on luultavaa, että Putkilahdessa pyritään tulevassa rakentamisessa löytämään ns. kyläkaavan tai uudentyyppisten rakentamispaikkaselvitysten kautta helpotusta uudisrakennuspaineisiin valtakunnallisella maisema-alueella. Tämä ei vaatisi useiden vuosien mittaista raskasta ja kallista yleiskaavaprosessia suhteellisen vähäisen rakennustarpeen ohjaamiseksi. Julia Virtanen rohkaisi tilaisuuden päätteeksi osallistujia ottamaan häneen yhteyttä kaavoitukseen ja rakennushankkeisiin liittyvissä asioissa. Karttoihin, esiselvitys- ja rakennusjärjestysmateriaaliin voi tutustua kylätalolla.

TIMO SUOMINEN

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 12/joulukuu 2008]