Itämainen tanssi on mielihyvän ja ilon tanssi

Itämaisen tanssin historia on tuhansia vuosia vanha. Tanssin juuret ovat lähtöisin Lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta. Oletetaan, että itämainen tanssi olisi saanut alkunsa eräänlaisena hedelmällisyyskulttina, tai että naiset helpottivat synnytyskipujaan tanssimalla. Vatsatanssiksikin nimitetty tanssi viittaa selkeästi naisen keskivartaloon. Arveluja on monia, varmaa tietoa tanssin syntyvaiheista ei ole. Länsimaihin itämainen tanssi levisi 1800-luvun loppupuolella. Suomessa itämaista tanssia on tanssittu 1970-luvulta lähtien. Muiden etnisten tanssien joukossa itämainen tanssi on tullut hyvin suosituksi.

Itämainen tanssi edellyttää tanssitekniikan oppimista. Opetuksessa kiinnitetään huomiota kehon tarkkaan hallintaan ja liikkeisiin, jotka ovat voimakkaita, mutta samalla joustavia ja pehmeitä. Itämaisen tanssin perusliikkeitä ovat: kahdeksikot, arabialainen perusaskel, värinät, ympyrät, kierrot, kamelit, lonkanpudotukset, pään- ja käsienliikkeet. Näitä liikkeitä harjoitellaan yksittäisinä sekä muodostetaan niistä sarjoja ja koreografioita. Tulkinnalliseen puoleen kiinnitetään myös huomiota.

Itämainen tanssi on mielihyvän ja ilon tanssi. Se on mielen ja vartalon yhteensulautumista. Tanssin lumovoimaa ja kiehtovuutta lisäävät tanssijoiden kauniit ja värikkäät asut. Usein tanssijoilla on pukunaan runsaasti koristeltu kaksiosainen puku ja kevyt huntu tai näyttävästi koristeltu iltapukumainen asu. Naisellisuutta korostavat lisäksi monet korut sekä lantiolle kiedottu kolikkovyö, joka saadaan helisemään lantioliikkeillä. Joissakin tansseissa käytetään lisäksi sormisymbaaleita tanssin tehosteina. Itämainen rytmikäs musiikki kuuluu luonnollisena osana tähän eksoottiseen liikehdintään.

Putkilahdessakin harrastetaan itämaista tanssia

Itämaisen tanssiryhmän naiset viettivät lukukauden päätösiltaansa 14.4.2009 Putkilahden Nuorisoseuran talolla.Iltaansa he juhlistivat pukeutumalla tanssiasuihinsa monine kimaltavine koruineen ja huiveinee.
Vas. Pirkko Hietanen, Eija Kuikka, Tuula Liukko, Leena Vuori ja Irma Turma. Kuvasta puuttuu Irene Heinonen.

Putkilahdessa Nuorisoseuran talolla on koko talvikauden kokoontunut kansalaisopiston järjestämänä itämaisen tanssin harrastajaryhmä. Ohjaajana on toiminut Tuula Liukko, joka on harrastanut tanssia jo yli kymmenen vuoden ajan.

– Alkuinnostukseni itämaiseen tanssiin syttyi Korpilahdella Ulla Huttusen kurssilla, ja sen jälkeen olen saanut oppia jyväskyläläisissä tanssiryhmissä, kertoo Tuula Liukko. – Täällä meidän ryhmässämme olemme harjoitelleet kahta tanssia, mutta mitään erikoisia koreografioita emme ole harrastaneet, vaan noudatamme mieluummin tanssia jumppanäkökulmasta. Harjoittelemme liikkeitä, joita tehdään lantiolla, vatsalla, rintakehällä, hartioilla, päällä ja käsillä. Mielestäni itämainen tanssi on erittäin hyvä liikuntamuoto joka sopii kaikille ikään ja sukupuoleen katsomatta.

Samaa mieltä ovat myös ryhmän naiset, jotka hekin ovat harrastaneet itämaista tanssia jo useita vuosia. Heidän mielestään parasta tässä harrastuksessa on sen hyvät terveydelliset vaikutukset.

– Koko kroppa saa päästä varpaisiin asti loistavaa liikuntaa, joka vaikuttaa tehokkaasti kunnon kohentumiseen. Tärkeää on myös yhdessäolo. Meillä on täällä aina hauskaa! Haikeana odotamme ensi syksyä, jolloin toivottavasti saamme jatkaa harrastustamme, sanovat tanssiryhmän iloiset ja energiset naiset.

AUNE TURUNEN

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 5/toukokuu 2009]