Aarne Sorvali 80 vuotta

Talo oli suurehko metsätila, metsää runsaasti yli 100 ha ja peltomaata lähes 20 ha. Vanhaan karjalaiseen tapaan perheeseen kuului väkeä useampi sukupolvi, joten pitopöytäänkin usein istui 50 perheenjäsentä. Talvisodan kynnyksellä Sorvalin perhe joutui lähtemään evakkoon. Ensimmäinen sijoituspaikka oli Pieksämäellä. Aarne oli silloin vajaat 10 vuotta. Lopullinen sijoituspaikka löytyi Luhangan Tammijärveltä. Perhe joutui sitten tyytymään vähäisempään maapalaan, vajaat 50 h metsää ja heitteillä ollutta viljelysmaata. On suorastaan ihme, miten perhe selvisi saamaan rakennukset pystyyn uudelle kodille. Perheeseen kuului 7 poikaa ja 3 tytärtä, mummo ja äiti. Isä oli ollut rajavartiolaitoksen palveluksessa, kaatui tarkka-ampujan luodista toukokuussa 1942.

Siinä on perheen todella pitänyt puhaltaa yhteen hiileen, että selvisivät. Koulut ja opiskelut jäivät vähiin, kun ei aina osattu hakea tai vaatia opiskelutukea, joka sotaorvoille olisi kuulunut.

Niin perhe kuitenkin kasvoi ja lapset aikuistuivat, hakeutuivat maailmalle, kuka lähelle, kuka edemmäs. Iso joukko hyviä perheenisiä ja -äitejä, olihan sentään isänmaa säilynyt vapaana. Kuin perinteitä noudattaen Viljo, veljeksistä vanhin, hakeutui rajavartiolaitoksen palvelukseen.

Putkilahden, Luhangan ja Tammijärven kanssa on yhteistoiminta toiminut aina kautta vuosien.

Maamiesseurat, meijerit, kaupat, puhelin ja sähköt hankittu yhteistuumin. Urheilun merkeissä kilpailtu ”kiivaasti” keskenämme. On sitten naitukin rajan yli puolin ja toisin. Iltamiin niitä Tammijärvisiä aina odoteltiin, kun toivat aina hyvän lisän pääsylipputuloihin. Perinteitä noudattaen Aarnekin sitten iltamareissuillaan tapasi Markettansa ja tulevan työsarkansa. Vuonna 1954 Aarnen onnen aika alkoi Mikkolassa, työtä oli joka puolella, ei tarvinnut kysellä. Tarkin kuoltua 1963 talon isännyys ja kaikki huolet mukana lankesi hänen harteilleen.

Karjassa talon turva, on vanha sanonta. Niinpä Mikkolankin navettaa nykyaikaistettiin ja siirryttiin ayrshire-karjaan. Karjan tuotteet piti markkinoida ja meijeri oli yksi kanava. Joutsan meijerin hallitukseen Aarne kuului pari vuosikymmentä eli niin kauan kuin meijeri fuusioitiin Valioon. Mikkolan talo oli Tarkin ja Helmin aikaan oikein maamiesseuran toiminnan ”pesäpaikkoja”. Ovet pysyivät avoinna Aarnen ja Marketan aikanakin. Eläinlääkärin vastaanottopaikkana Mikkola oli sopivan keskeinen paikka kylällä. Aarne oli maamiesseuran johtokunnassa pitkän taipaleen. Maamiesseuran jatkeena oli ravimiesten toimikunta ja sitten oma osasto, ja sen jatkeena osallistuminen Keski-Suomen hevosjalostusliittoon. Tämän ravitoiminnan tuloksena Aarnen tallista lähti ”maailmalle” hevonen, joka pärjäsi raviradoilla niin hyvin, että ”kymmenykset” tuli yllättäen Aarnenkin kukkaroon. Hevosajasta siirryttiin traktorikantaan ja pellot laitettiin salaojiin. Raha-asiat hoiti Osuuspankki. Putkilahden konttorin hallintokunnassa ja Korpilahden Op:n hallintoneuvostossa Aarne vaikutti monia vuosia. Vähäistä paljon isompi oli sitten Aarnen osallistuminen kunnallispolitiikkaan: kolme kautta valtuustossa, lukuisia lautakuntapaikkoja ja useammassa liittovaltuustossa edustajana.

Aarne Sorvali

Aarnen hyvä fyysinen kunto perustuu urheiluun. Opettaja Kuusela opasti Tammijärvellä nuoria poikia voimisteluun ja kuntoiluun. Nuorena saatu kipinä tuotti tulosta sitten Putkilahdessakin. Kyläkirjan mukaan Aarnen tilillä on 23 kisaa, joista I sijoituksia 10, yksi hopea- ja 2 pronssisijaa. Arvokas kiertopalkintopokaali kuuluu voittojen sarjaan. Seura ei toimi ilman toimijoita, niinpä Aarne kuului useita vuosia urheiluseuran johtokuntaan, osin puheenjohtajanakin. Kuten sanottu, Aarne oli monessa mukana, niinpä nuorisoseurakin sai osansa Aarnen energiasta hänen osallistuessaan moniin seuran tilaisuuksiin. Useinkin jämeränä järjestysmiehenä.

Ennen kun Suomea asutettiin, kaskia poltettiin ja peltoja raivattiin, ajatuksena oli, että isäntä jättää talonsa entistä ehompana tuleville sukupolville. Sen leiviskän Aarne ainakin on hyvin hoitanut. Metsää on lisääntynyt kymmeniä hehtaareita, ja talo hyvin hoidettuna kaikki hyvässä kunnossa. Nykyisten ”konjuktuurien” mukaan peltojen ollessa vuokraajan hoidossa on metsä sitten ollut Aarnelle mieluinen harrastus ja kuntoilun kohde. Sukupolvenvaihdos on nykyoloissa osoittautunut monasti ongelmalliseksi. Aarnen perilliset kaksi tytärtä. Ennen sanottiin, että kyllä tytöillä aina poikia saa, niin on saanutkin, mutta jatkajan paikka näyttäisi olevan vielä auki.

Aarne on nyt alkavan ”keinutuolikautensa” hyvin ansainnut. Toivotan terveyttä ja valoisia päiviä 80 vuotta saavuttaneelle, Putkilahden kylälehti yhtyy onnitteluihin.

REINO KOSKINEN

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 5/toukokuu 2010]