| |||||||
|
|||||||
Kyläkirjan maistelua”Maisemaan voi rakastua ensi silmäyksellä tai siihen voi kiintyä vuosien myötä, osittain tottumuksenkin voimalla. Toisinaan hetkellistä, salamannopeata rakastumista seuraa vuosien mittaan syvenevä kiintymys. Oma suhteeni Korpilahteen ja varsinkin Putkilahteen on juuri tällainen.” (Teivas Oksala).Näin alkaa Putkilahden kyläkirja ”Häreviä hakamiehiä ja väkeviä vaimoja”. Lainasin professori Oksalan tekstiä ikään kuin motoksi tuohon alkuun, koska olen itse kokenut asian täsmälleen samalla tavalla. Teos on painettu jo vuonna 2003. Itse sain sen käsiini vasta äskettäin, kun joulupukki toi sen minulle. Joulupukki on avarakatseinen ja voi näköjään tuoda mieluisan lahjan myös aikuiselle, vaikka sen kiltteyden kanssa on niin ja näin.
Putkilahden kyläkirja ”Häreviä hakamiehiä ja väkeviä vaimoja”
Vapaata kerrontaa
Rakkaus maisemaan Tässä saumassa aloin maistella kyläkirjaa, lueskella sen runsasta sisältöä sieltä ja täältä, katsella kuvia, miettiä joko tiedän, missä tuo ja tuo kirjassa kerrottu paikka on. Kirja on paras mahdollinen väline mökkiläiselle syventää Putkilahti-suhdetta. Toki meille mökkiläisille se oma pieni maapläntti rakennuksineen ja askareineen läheisin on. Mutta ei se riitä. Kun on kiintynyt seutuun – no sanotaan: kotiseutuun – siitä haluaa tietää enemmän.
Maan korvessa kulkevi... Hiirolasta Putkilahden kouluun tulevat kolme pientä lasta kulkivat mielellään mahdollisimman paljon veneellä Otavan päästä päähän, koska järven kiertäminen lisäsi matkaa paljon. Ajoin kesällä pyörällä järven takaa melkein Hiirolaan ja takaisin. Sehän on jonkinmoinen matka pyöräilevälle aikuisellekin, kun on isoja mäkiä. Sulana aikana lapset soutivat ensin 3,5 kilometriä ja sitten vielä kävelivät pari kilometriä. Voi kuvitella: pienokaiset kamppailevat syysaamuna pimeässä raskaan veneen kanssa, on tuulta, aaltoja, räntä- ja vesisadetta. Kastuvat läpimäriksi, tulee kylmä. Sitten soutamisen jälkeen kävelemään. Kuten Elina Laukkala kertoo, ei sen ajan nahkakengät vettä pitäneet. Lasten isä oli saanut haasteen käräjille ja tuomittu sakkoihin, kun hän ei lasten heiveröisyyden vuoksi uskaltanut panna lapsia koulutielle ihan heti oppivelvollisuuslain säätämässä ajassa. Kuin ohimennen Laukkala tulee kertoneeksi, että isän pelko oli aiheellinen. Nuorin lapsi sai munuaissairauden, kun sisaruksiaan aikaisemmin koulusta päässeenä odotteli heitä kylmässä veneessä jopa parin tunnin jaksoja. Rankkoja ovat olleet sivistyksen alkuvaiheet myös Putkilahdessa.
Idearatsu vähän laukkasikin Kesää jo odotan. Sitä, että pääsen pyörällä tai meloen vähän katselemaan paikkoja, joista Putkilahden kyläkirjassa kerrotaan. VESA NUOLIOJA [Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 1/tammikuu 2012] |
|