Herapohjantien perusparannus

Herapohjantie on hyvä esimerkki yksityistiestä, jota osakkaat itse hoitavat perustamansa tiekunnan avulla. Herapohjantien lisäksi tiekunnan hoitovastuuseen kuuluu myös Myllyhaantie ja Hauvalantie. Tie toimii pääasiallisena kulkutienä 13 asuinkiinteistölle, 13 vapaa-ajan asunnolle, 8 metsätilalle ja lisäksi osakkaina on pieniä maanomistajia tien vaikutuspiirissä. Yhteensä osakkaita on 43. Pysyvän asutuksen käytössä on noin 4,3 km ja tämän lisäksi tiekunnan hoidossa on noin yksi kilometri metsäautotietä.

Tien oltava aina kulkukelpoinen
Yksityistien, jonka vaikutusalueella on pysyvää asutusta, on oltava aina kulkukelpoinen. Posti kulkee arkipäivisin, hälytysajoneuvojen pääsy on turvattava joka päivä ja normaaliin asumiseen liittyvä liikenne ei siedä ainakaan pitkiä katkoja. Aivan joka viikko tielle ei tarvitse tehdä mitään, mutta tarvittaessa lumi on aurattava, kuopat tasoitettava, sade- ja muut vauriot korjattava ja tien pientareet on vuosittain raivattava. Tiekunta huolehtii, että kaikki tämä tapahtuu.

Rahaa kunnossapitoa varten kerätään tien osakkailta tasapuolisesti yksikkömaksuina ja kaupungin avustuksina. Herapohjantie on viime vuosina kerännyt yksikkömaksuja noin 2300 euroa vuodessa ja kaupungin avustus on ollut noin 3200 euroa vuodessa. Jyväskylän kaupunki on avustanut yksityisteitä paljon enemmän kuin Korpilahden kunta aikoinaan, joten Herapohjantie pystytään nykyisin pitämään paremmassa kunnossa kuin menneinä vuosina.

Perusparannus
Yksityistien perusparannus yleensä tarkoittaa tien sivuojien perkaamista, tien ali menevien rumpuputkien uusimista ja tien rungon vahvistamista suodatinkankaalla ja murskeella. Näin myös Herapohjantiellä oli tarve tehdä. Näillä toimenpiteillä varmistetaan raskaiden kuljetusten (puutavara-autot) vaatima tien kantavuus. Erityisesti syksyn ja kevään aikana tie on kovalla koetuksella sateiden ja lumen sulamisvesien vuoksi. Märkä tien runko ei raskasta liikennettä kestä yhtä hyvin kuin kuiva.

Herapohjantien perusparannusta suunniteltiin usean vuoden ajan. Kirjallisen suunnitelman kustannusarvioineen laati Sirkka Kantonen (Veerti Oy, Korpilahti). Kustannusarvio koko hankkeelle oli noin 57000 euroa, joten tiekunnan kokoon nähden perusparannushanke ei ollut mikään pikku juttu. Yksimielisesti Herapohjan yksityistien ylimääräinen yleinen kokous 31.7.2012 päätti perusparannuksen toteuttaa syksyn 2012 aikana.

Tärkeä osa perusparannushankkeessa on valtion ja kaupungin myöntämät avustukset. Hyvissä ajoin ennen lopullista päätöstä tällekin hankkeelle oli anottu ja saatu 50% avustus hyväksytyistä kustannuksista Keski-Suomen ELY-keskuksesta. Lisäksi Jyväskylän kaupunki avusti tänä vuonna yksityisteiden perusparannushankkeita 15% osuudella ELY-keskuksen hyväksymistä kustannuksista. Näin tiekunnan itse maksettavaksi osuudeksi jäi 35% perusparannushankeen kustannuksista.

ELY-keskuksen avustuksen ehtoihin kuului, että kaikki perusparannuksen työt oli oltava valmiina ja 16.11.2012 mennessä. Töiden sujumisen varmistamiseksi hankkeen rahoitus päätettiin järjestää 50 000 euron pankkilainalla, joka otettiin Korpilahden Osuuspankista. Lainan takaajiksi suostui oma tiehoitokunta, johon kuuluu Osmo Weijo, Matti Ruth, Irma Turma ja Valto Koskinen.

Tiehoitokunta päätti toteuttaa perusparannuksen omana työnä eli kaikki tarvikkeet ja työt kilpailutettiin ja tilattiin usealta eri toimittajalta suoraan tiekunnalle.

Tien sivuojien perkaus oli perusparannuksen ensimmäinen vaihe. Samalla tien pientareilta raivattiin irtokivet, kannot ja muut esteet pois, jotta tulevina vuosina pusikoiden niitto sujuisi helpommin. Kaivinkonetyötä tehtiin yhteensä 105 tuntia. Taustalla näkyy Kyösti Koskisen ja Matti Ruthin traktorit, joilla ojamaat siirrettiin pois tiealueelta.

Sivuojien kaivutyön ja rumpujen asennuksen suoritti Maanrakennus Ari Helminen Oy Luhangasta. Sama yritys toimitti myös kalliomurskeen. Rumpuputket ja suodatinkankaan toimitti Hietasen Muovi Oy Jämsänkoskelta. Yhteensä sivuojien kaivutyötä ja rumpuputkien asennusta (6 kpl) kaivinkoneella tehtiin 105 tuntia, kalliomursketta levitettiin tielle 3060 tonnia ja suodatinkangasta asennettiin 2300 metrin matkalle. Hoitokunnan jäsenet ja tieosakkaat osallistuivat korvausta vastaan tarvittaviin aputöihin, töiden valvontaan ja muihin järjestelyihin. Lisäksi tiekunnan osakkaat Kyösti Koskinen, Matti Ruth ja Seppo Sorvali tekivät talkootyönä ilman rahakorvausta omilla traktoreillaan ojamaiden poiskuljetukset haluamiinsa kohteisiin. Talkootyöstä koitui merkittävä taloudellinen etu tiekunnalle.

Näin parannetaan tien kantavuutta. Vanhan tien päälle asennetaan veden läpäisevä suodatinkangas, joka sitoo tien runkoa. Päälle levitetään 15 cm kerros karkeaa kalliomursketta ja pintaan 5 cm kerros 0-16 mm kalliomursketta. Kuvan kuorma-auto kuljettaa kerralla noin 20 tonnia kalliomursketta. Tämän kokoisia kuormia ajettiin Herapohjantien perusparannukseen 150 kertaa.

Lokakuun 22. päivä voitiin jo huokaista helpotuksesta, kun viimeinen kuorma mursketta saatiin levitettyä tien ohituspaikoille. Aikataulussa oltiin pysytty hyvin. Samoin perusparannukseen varatut rahat riittivät hyvin. Enää oli jäljellä yksi yksityiskohta, jonka piti onnistua. ELY-keskuksen tarkastajan piti hyväksyä tien perusparannukseen liittyvät työt ja tavaroiden sekä palvelujen hankintalaskut Vasta tämän jälkeen perusparannuksen avustukset saataisiin tiekunnan tilille. Marraskuun 29. päivä posti toi kirjeen, jossa kerrottiin perusparannuksen hyväksymisestä. Ely-keskuksen avustus 26080 euroa eli puolet perusparannuksen hyväksytyistä kustannuksista maksettiin vähän myöhemmin tiekunnalle. Tämän lisäksi Jyväskylän kaupunki maksoi avustusta tiekunnalle perusparannuksen kustannuksista 7824 euroa. Nyt voitiin maksaa takaisin suurin osa Osuuspankista otetusta lainasta.

Syksyn aikana olikin runsaat sateet ja Herapohjantie joutui heti kovalle koetukselle murske- ja puutavarakuljetusten vuoksi. Tässä vaiheessa ei ongelmia tullut esiin. Aikaisempien vuosien kelirikkoaikoina Herapohjantiellä on ollut 3 tonnin painorajoitus. Tällöin liikenne oli mahdollista vain henkilöautoilla ja traktoreilla. Perusparannuksen ansiosta painorajoitusta on tarkoitus korottaa niin paljon, että myös tavaroiden jakeluun käytetyt kuorma-autot voivat liikennöidä tällä tiellä myös kelirikkoaikoina.

TEKSTI: VALTO KOSKINEN
KUVAT: OSMO WEIJO

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 1/tammikuu 2013]