www.putkilahti.net
Etusivu Perustietoja Palvelut Tapahtumat Kyläseura

Joululaulujen aikaan

Lumi on jo peittänyt kukat laaksosessa,
järven aalto jäätynyt talvipakkasessa.
Varpunen pienoinen, syönyt kesäeinehen.
Järven aalto jäätynyt talvipakkasessa.

Kylälehden joulukuun numeron ilmestymisen aikaan järjestetään kaikkialla Suomessa Kauneimmat joululaulut -yhteislaulutilaisuuksia, joita on järjestetty jo 40 vuotta. Yli miljoona suomalaista kokoontuu tänäkin vuonna kauneimpien joululaulujen äärelle laulamaan, iloitsemaan tai vain hiljentymään. Joululaulujen sanojen mukaan vanhaan perinteiseen jouluun kuuluu mm. rauha maan päällä, hanget korkeat nietokset, äidin laittama ”kystä kyllä”, aisakellon kilinä jouluaamuna, kylmät paukkuvat pakkaset ja joinain vuosina lämmin henkäys talvisäässä.

Vanhimmat joululaulut ovat vanhempia kuin joulunvietto itse; vanhimpia yhä laulettavia on enkelten hymni Kuului laulu enkelten, jonka paavi määräsi vuonna 129 laulettavaksi aina jouluöisin Jeesuksen syntymän kunniaksi. Monet vuonna 1582 ilmestyneen latinankielisen Piae Cantiones –laulukokoelman lauluista päätyi jo seuraavana vuonna ensimmäiseen suomenkieliseen virsikirjaan, esimerkkinä jouluvirsi 18 Nyt ilovirttä veisaten. Latinankielisten laulujen rinnalla alettiin samoin 1500-luvulla kirjoittaa myös kansankielisiä jouluvirsiä, esimerkkinä Martti Lutherin runoilema jouluvirsi 21 Enkeli taivaan lausui näin, joka otettiin virsikirjaan vuonna 1605.

Kansakoulujen kuusijuhlat tekivät joululauluja tunnetuiksi
1800-luvun lopulla yleistyivät Suomessa jouluvirsien rinnalla myös maalliset joululaulut, joiden tuloon vaikutti erityisesti kansakoulujen perustaminen. Koulujen syyslukukausi päättyi joulujuhlaan eli kuusijuhlaan. Kuusijuhlan joulutunnelmaa loivat rakkaat joululaulut, joita harjoiteltiin jo syksyllä koulujen laulutunneilla.

Useat joululauluistamme ovat syntyneet juuri kuusijuhlan tarpeita varten, siksi niiden kirjoittajina on harvinaisen monta opettajaa, mm. Helmi Auvinen, Immi Hellén, Martti Korpilahti, Elsa Koponen, Vilkku Joukahainen, Gustaf Oskar Schöneman, Alpo Noponen, Wilho Siukonen, P.J. Hannikainen ja Otto Kotilainen.

Lapset laulavat joulukuusen äärellä.
Martta Wendelinin piirtämä joulukortti.

Joululauluperinteellemme on leimallista paitsi sen runsaus, myös tekijäkaartin tasokkuus. Kansakoulunopettajien ohella joululauluja ovat sanoittaneet eturivin runoilijamme kuten Hilja Haahti, Viljo Kojo ja Sakari Topelius, sekä säveltäneet tunnetut säveltäjämme kuten Karl Collan, Armas Maasalo, Leevi Madetoja, Sulho Ranta ja Jean Sibelius. 1800-luvun lopulta lähtien monet joululaulujen tekijät julkaisivat tuotoksiaan omissa joululauluvihkosissaan.

Martti Korpilahti joululaulurunoilijana
Korpilahtelaiseen Keski-Suomen kotiseuturunoilija Martti Korpilahteen sopivat hyvin maininnat kansakoulunopettajasta ja joululauluvihkosista. Nuori Martti Korpilahti toimi Putkilahden kansakoulun opettajana vuosina 1911-1912 ja hän on julkaissut parikin joululauluvihkosta.

Martti Korpilahti julkaisi vuonna 1926 ulkonaisesti vaatimattoman lauluvihkosen ”Varpunen”, johon hän otti opetustyössä käyttämiään lauluja.


”Kokoelmani laulut käyvät duurin merkeissä. Olen ollut huomaavinani, että meillä liiaksi kallistutaan hieman väsyttävään molliin. … Erikoisesti uskon ranskalaisten laulujen tuottavan iloa koululaisille.”

Vihkosessaan hän ensiesitti ranskalaisen joululaulun Heinillä härkien kaukalon sanat. Hän on lisäksi suomentanut Sakari Topeliuksen alun perin ruotsinkielisen Sylvian joululaulun sanat.

Joidenkin joululaulujen kertomaa

Arkihuolesi kaikki heitä -laulun sävelsi Leevi Madetoja ja sanoitti opettaja Alpo Noponen. Laulu kertoo jouluun valmistautumisesta, joulun merkeistä ja merkityksestä. Laulun muistoja ja lämpöä herättävä ilmapiiri tekee siitä kauniin jouluun valmistautumislaulun.

Sylvian joululaulun sanat kirjoitti Sakari Topelius vuonna 1853 ja sävelsi Karl Collan. Laulussa on aito kuvaus muuttolintujen maailmasta, mutta se voidaan myös ymmärtää symbolisesti. Häkkiin sidottu lintu on Suomi, joka tuolloin oli vangittuna suureen tsaarin valtakuntaan, mutta sai silti elää itsenäistä, autonomista elämää. Jouluna se voi yhtyä riemulauluun ja unohtaa murheet.

On hanget korkeat nietokset -laulun sanat kirjoitti Vilkku Joukahainen, kansakoulun opettaja, kansanedustaja ja moninkertainen ministeri. Laulun on säveltänyt Jean Sibelius, jonka Ruth-tytär kertoo, millainen erityisasema tällä joululaululla oli heidän kotinsa joulunvietossa: ”Kun vanhemmat aloittivat kuusen koristelun ja joulupöydän kattamisen, laitettiin kärsimättöminä odottavat lapset lastenkamariin, josta sammutettiin valot. Kun kaikki oli valmista, meni isä flyygelin ääreen ja alkoi soittaa ”On hanget korkeat nietokset”. Joululaulun kiiriessä lastenhuoneeseen kirmasivat lapset suureen valaistuun saliin. Joulunvietto Ainolassa oli alkanut.”

Varpunen jouluaamuna -laulun sävelsi opettaja Otto Kotilainen, sanat kirjoitti Sakari Topelius. Sanoissa puhutaan “veljestä, joka tuli taivahasta”. Sanoissa kajastaa Topeliuksen suru, sillä hän menetti yhden tyttäristään ja molemmat poikansa aivan pieninä.

En etsi valtaa loistoa. Jean Sibelius sävelsi laulun 1900-luvun alussa. Sanat kirjoitti Sakari Topelius pari vuosikymmentä aikaisemmin, jolloin 1860-luvun raskaat kato- ja nälkävuodet olivat tuoreessa muistissa. Sanoihin sisältyykin toivomus, että joulun sanoma ja joulurauha saavuttaisi jokaisen ihmisen säätyyn ja varakkuuteen katsomatta: ”luo köyhän niin kuin rikkahan”. Joululaulu otettiin 1986 virsikirjaamme jouluvirreksi 31 – uudella suomennoksella Ei valtaa, kultaa, loistoa.

Me käymme joulun viettohon -laulun sanat kirjoitti maanviljelijä ja kuoromies Mauno Isola ja sävelsi kuoronjohtaja Martti Turunen. Vaikka runo on kirjoitettu 1930-luvun pulavuosina, siinä heijastuu jo voimakkaana joulun maallistuminen, materialistinen markkinahumu. Joulun sanoma, Jeesus-lapsen syntymä, jää helposti huomaamatta: ”Laps’ hankeen hukkuu, unhoittuu”.

Jouluyö juhlayö on maailman tunnetuimmaksi sanottu joululaulu, joka syntyi jouluaattona 1818 Itävallassa eräässä pienessä kylässä. Kylän pastori kirjoitti sanat ja urkuri sävelen. Keskiyön messussa urkuri säesti laulua kitaralla, koska kirkon urut olivat rikki. Laulun on suomentanut jyväskyläläinen pappi ja opettaja Gustaf Oskar Schöneman, nimimerkki K.O.Kaunonen.

Maa on niin kaunis on tanskalainen joululaulu, joka saavutti suurta suosiota Hilja Haahden suomennettua sen vuonna 1903. Laulu ollee vanha 1200-lukuinen pyhiinvaeltajien hymni, joka kuvaa koko ihmiskuntaa matkalla kohti paratiisia. Laulun suomenkielisenä nimenä onkin ”Toivioretkellä”. Joululaulu on otettu 1986 virsikirjaamme jouluvirreksi 30.

Kilisee kilisee kulkunen on alkuaan virolainen joululaulu Tiliseb, tiliseb aisakell.

Heinillä härkien kaukalon on ranskalainen joululaulu, jonka sanat kirjoitti Martti Korpilahti. Sen tarttuva kertosäe “Enkelparven tie kohta luokse vie rakkautta suurinta katsomaan” kertoo lyhyesti ja ytimekkäästi joulun sanoman. Muista joululauluista poiketen tämä laulu kertoo myös siitä, mitä tapahtui myöhemmin: “Ristillä rinnalla ryövärin”.

On makuasia, mikä joululaulu on kaunein Vaikka joka vuosi julkaistaan uusia joululauluja, valtaavat tutut suosikit erilaisten äänestysten kärkisijat. 2000-luvun parissa Kauneimmat joululaulut – äänestyksessä suosituin joululaulu ei kuitenkaan ollut yksikään ”vanhoista” joululauluista, vaan Vexi Salmen sanoittama Sydämeeni joulun teen. Sitä seurasivat Varpunen jouluaamuna, Sylvian joululaulu, Oi Jouluyö, Maa on niin kaunis ja En etsi valtaa loistoa.

Rohkenen tässä kertoa oman suosikkini. Se on Varpunen jouluaamuna. Putkilahden kansakoulun kuusijuhlissa kuulin 1950-luvun lopulla monta hienoa joululauluesitystä. Mielestäni kuitenkin yksi esitys oli ylitse muiden, kun Aila Kivinen lauloi tuon laulun. Viime vuosina olen täällä Helsingissä pyrkinyt osallistumaan muun muassa Kansallisoopperan solistien joulukonserttiin, missä taattu ohjelmanumero on ainakin tähän asti ollut sen taiteellisen johtajan Lilli Paasikiven hieno ja tunteikas esitys tuosta joululaulusta.

Hyvää Joulua Kylälehden lukijoille!

RISTO PERTTULA

Tärkein lähde: Reijo Pajamo: Joululaulujen kertomaa, REPALE-kustannus 2011

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 12/joulukuu 2013]

Nuorisoseura
 
Urheiluseura
 
Koulupuistohanke