www.putkilahti.net
Etusivu Perustietoja Palvelut Tapahtumat Kyläseura

Maalaisterveisiä naapurimaasta

Ruotsi on Suomea kaupungistuneempi maa, mutta luetuin viikkolehti on nimeltään Land (maa, maaseutu). Sitä luetaan sekä suurkaupungeissa Tukholmassa, Göteborgissa ja Malmössä että syrjäisillä maaseutupaikkakunnilla. Lehti saattaa kirjavan ulkonäkönsä vuoksi näyttää sottuiselta meidän suomalaisiin tyylikkäisiin lehtiin tottuneissa silmissämme, mutta sisällössä on asiaa. Normaalin perhelehden tapaan Landissa on ruoka-, puutarha-, terveys- ja käsityöohjeita omilla sivuillaan, mutta näkökulma on aina maalaiselämään ja luontoon liittyvä. Eri numeroissa keskitytään Ruotsin eri alueisiin niin, että keskenään hyvin erilaiset etelä ja pohjoinen sekä itä ja länsi pääsevät mukaan. Joka numerossa esitellään ihmisiä, yksittäisiä henkilöitä tai kokonaisia kyliä, jotka ovat löytäneet uusia tapoja toimia ja saada toimeentulonsa maaseudulla. Kuukausittain kerrotaan myös maallemuuttajista, jotka ovat muutoksella kohentaneet oman elämänsä laatua ja tuoneet samalla uutta elämää hiljenneelle maaseudulle.

Land on valinnut suunnakseen hyvien esimerkkien esittelyn maaseudun ongelmista kertomisen sijaan. Jo 1990-luvun alussa kerrottiin useista kunnista, jotka ostivat koulu- ja laitosruokaloiden raaka-aineet paikallisilta luomuviljelijöiltä. Viime vuosina on esitelty esimerkkejä kylien erilaisista yhteistyömuodoista osuuskunnista äitipiireihin ja kauppa-autojen uusiin rooleihin. Hyvin tärkeä myönteisen ilmapiirin nostattaja on lehden vuosittain jakama palkinto Land-priset maaseudun olojen kehittäjille. Tänä vuonna ehdokkaina olivat sörmlantilainen tieyhdistys, gotlantilainen kyläyritys Virudden, pohjoisruotsalainen kylä Resele, uumajalainen verkkosivusto MinFarm sekä Värmlannissa toimiva kulttuuriyrittäjä Oscar Magnusson.

Tieyhdistys Förening Väg 223 näkyy ulkopuolisille 60 km pitkän tien 223 varrella sojottavina iloisina auringonkukkakyltteinä, jotka ohjaavat poikkeamaan sivuteille läheisiin yrityksiin. Yhteistyö ja sen voimalla saatu lisänäkyvyys on nostanut yhdistyksen jäsenten, 30 naisyrittäjän, liikevaihdot kannattaviksi ja lisännyt sekä turistien että seudulle muuttajien määrää. Naisyrittäjien yhteistyöverkostoon kuuluu lasinpuhaltaja, huonekalupuuseppä, italialaisen keramiikan kauppa, alpakkafarmi, kissahoitola, maalaispuoti, ratsastustila, mindfulness-kurssitalo, vierailupuutarha, myllypuoti jne. Erityisesti ulkomaiset turistit ovat pitäneet pikkuteille poikkeamisia suurina elämyksinä.

Virudden Utveckling (Viruddenin kehitys) on Gotlannin saarella sijaitsevan Närin kylän yhteistyöhanke, jossa suuri pettymys muutettiin uudeksi mahdollisuudeksi. Kun kunta lopetti koulun 2008, kyläläiset perustivat kehitysyhtiön, ostivat koulun ja tekivät siitä yritystalon. Siinä toimii nyt kampaamo, joogasali, kuntosali, tilitoimisto sekä paikallinen itsenäinen säästöpankki, joka on sinnitellyt jo 135 vuotta. Koulun lisäksi seurakuntatalo jäi tyhjilleen. Kylässä tarvittiin asuntoja, mutta kunta kieltäytyi rakentamasta niitä. Kyläläiset päättivät itse rakentaa kuusi asuntoa seurakuntataloon. Yhteistyö ei ole kylässä uutta: siellä toimii vieläkin pienviljelijöiden vuonna 1902 perustama puimakone- ja sahaosuuskunta.

Kolmas tämänvuotinen ehdokas oli MinFarm-verkkosivusto, jonka kehitti uumajalainen nuoripari. Verkkosivujen kautta kuluttaja voi tehdä ostoja suoraan valitsemiltaan viljelijöiltä ja kasvattajilta ja seurata kesäisin verkossa tilojen toimintaa. Tiloilla järjestetään myös avointen ovien päiviä. Projekti rahoitetaan ostoksien yhteydessä kerättävillä pienillä maksuilla. Lisäksi viljelijöiden valtakunnallinen keskusjärjestö tukee hanketta.

Neljäs ehdokas oli yksittäinen henkilö, Oscar Magnusson, joka rakensi hylättyyn vanhaan teollisuusrakennukseen isänsä kotipaikkakunnalle kulttuuritalon, jossa pidetään taidenäyttelyitä ja konsertteja. Viiden vuoden aikana paikka on tuonut paljon väkeä hiljenneeseen ruukkiyhdyskuntaan Värmlantiin Vänern-järven pohjoispuolelle.

Tänä vuonna voittaja oli Reselen kylän toimintamalli Reselemodellen. Pohjoisen Sollefteån kunnassa tehtiin vuonna 2007 päätös lopettaa Reselen kyläkoulu. Kyläläiset ymmärsivät, että koulua ja muita palveluita ei voitu säilyttää ilman lapsiperheitä. Valittamisen ja päättäjien arvostelemisen sijaan kyläläiset ryhtyivät miettimään keinoja lapsiperheiden saamiseksi kylään. Tietoa ja kontakteja alettiin välittää kaikin voimin. Vapaat talot kartoitettiin ja kyläyhdistyksen mainoksia levitettiin teiden varsille. Tärkeimpänä asiana on ollut puhua myönteisesti omasta kylästä ja pitää yllä aktiivista ja iloista henkeä. Viiden vuoden aikana kylään on saatu 25 uutta lapsiperhettä, koulu on pelastettu ja palveluita on jopa lisätty.

Vuonna 2008 Land-palkinnon sai taalainmaalainen kotiavustaja Camilla Sparring, joka alkoi yksin taistella lastensa kouluruoan ja työssään vanhuksille jakamansa ruoan heikkoa laatua vastaan. Land-lehti tarttui asiaan ja pian ruokakapinaan (matupproret) saatiin mukaan koko Ruotsi ja suurkeittiöiden piti luopua mauttomista, valmiiksi pakatuista ja pitkillä päiväyksillä varustetuista ruoka-annoksista. Kapina on jatkunut ja laajentunut koskemaan ruoan laatua yleensä. Aiheesta on kirjoitettu useita kirjoja ja yhteinen kapina on johtanut tietoisuuden lisääntymiseen ja moniin parannuksiin ruoantarjonnassa Ruotsissa. Tällaisia menestystarinoita yhden ihmisen aloittamista muutoksista Land-lehdessä kerrotaan usein.

MAIJA KALIN

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 12/joulukuu 2013]

Nuorisoseura
 
Urheiluseura
 
Koulupuistohanke