Kunnanhallituksen kyläkierros vespuolella
Korpilahden kunnanhallituksen edustajisto vahvistettuna kunnanjohtajalla, kunnansihteerillä, rakennusmestarilla ja sivistystoimen johtajalla tapasivat vespuolen kylien edustajia Oittilan koululla 27.4. Edellinen kunnanhallituksen kyläkierros on tehty vuonnan 1994, jolloin kokoontumispaikkana oli Putkilahden ala-aste.Kylät olivat edeltä käsin kirjanneet mieltä askarruttaneita kysymyksiä listaan, joita kokouksessa käytiin läpi. Ennen kysymysten läpikäyntiä Putkilahden edustajana Tarja Simola esitteli Putkilahden kylää läsnä olleille 25:lle kuulijalle ja Tarja Nieminen puolestaan suoritti saman Oittilan alueen osalta. Lisäksi Tarja Nieminen toi terveiset vespuolen kehittämishankkeen tämänhetkisestä tilasta.
Kokouksen puheenjohtajaksi valittu Pirkko Weijo antoi kohteliaana ensin vuoron Putkilahden kysymyslistan läpikäyntiin. Näin kunnanhallitus virkamieskuntineen vastasivat kysymyksiin:
1. Elinkeinoelämän kehittäminen haja-asutusalueella
Maaseutuasiamies pyrkii parhaansa mukaan palvelemaan kaikkia kunnan elinkeinotahoja. Kunta kuuluu osakkaana JÄMSEK:n kehittämisyhtiöön, joka auttaa yrittäjiä elinkeinoelämään liittyvissä kysymyksissä. Kunnan maataloustoimeen ei ole tulossa lisäresursseja.
2. Sosiaali- ja terveyspalvelut
vespuolen alueella
Omaishoitajakursseja ei kunnan puolelta näillä näkymin järjestetä. Terveydenhuollon palveluihin ei myöskään ole luvassa parannuksia. Pitkään puhuttanut päivystyspalvelujen osto esim. Joutsan seudun terveydenhuollon kuntayhtymältä sairaankuljetuspalveluineen luvattiin ottaa harkintaan ja selvittää hintoja sekä palvelun saatavuutta ylipäätään.
Päivähoito on ongelmallinen vespuolella, mutta siihen ei saatu vastauksia, koska sosiaalipuolen edustusta ei paikalla ollut. Terveiset luvattiin viedä perille.
3.Vapaa-ajan palvelut
Kunnan rakennusmestari selvitti, että sivukylien urheilukentät on pääsääntöisesti olleet kylien itsensä hoidettavan, koska kunnalla ei ole resursseja tähän tehtävään. Peruskunnostukseen on ollut mahdollisuus saada apua kunnalta. Jäädytykset talvikautena on myös hoidettu kylien omatoimisuuden varassa. Hieman kiivastakin keskustelua syntyi urheilukenttiin liittyneistä huoltokatoksista sen jälkeen kun kunnan rakennusmestari totesi, että katoksen rahat vähentävät koulun budjettia, jos niitä tehdään sivukylille koulujen yhteyteen.
Järjestötyön tukeminen ja esim. nuorten kuljettaminen kirkolle diskoon on vapaa-aikalautakunnan alainen asia. Koska asianomaista virkamiestä ei ollut paikalle, ei tähän kohtaan saatu valaisua. Veneilyreittiä koskevat kysymykset jäivät myös vaille vastausta, kun tietoa läsnäolleilla ei asiaan ollut. Veneilijöitä koskettava kysymys veneiden vesille laskupaikoista toi vastauksen, jossa selvitettiin rantayleiskaavaan merkityn 7 veneiden laskupaikkaa, mutta näitä ei ole vielä toteutettu käytännössä. Kenen tehtävä on laskupaikka rakentaa, se jäi epäselväksi.Arveltiin, että rakennuspuoli kuuluisi ympäristökeskuksen tehtäviin.
Luontopolkujen hoitoa koskeviin kysymyksiin ei myöskään saatu vastauksia. Luontopoluthan olivat kyläseuran ja kunnan yhteistuumin toteuttama projekti, jossa suurimman osan työstä tekivät työllistämisrahoin palkatut henkilöt kunnasta.
4. Liikenteen nopeudet ja mahdollinen kevytväylä kylän keskustaan
Putkilahden läpi kulkeva tie 610 on valtion tie ja sen ylläpito kuuluu valtiolle. Kevyen liikenteen väyliin ei kunnalla ole juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa. Nopeusrajoitus jo on, mutta miten sitä saataisiin paremmin noudatettua, jäi arvailujen varaan.
5. Kaavoitus
Rakentamista ohjailevaa kaavaa kyläkeskustaan tiedusteltiin. Kunnan rakennusmestari totesi, että osayleiskaava on mahdollinen laatia, jos niin halutaan. Toisaalta rantayleiskaava jo melko pitkälle Putkilahdessa ohjailee rakentamista.
Kunnalla on koulun alueella maata, johon on mahdollista kaavoittaa kolme tonttia. Tonttimaan hinta on 4 mk/neliö haja-asutusalueella. Maa-alue sijaitsee urheilukentän vieressä kyläkeskustassa ja siihen mahdollisesti rakennettava talot on helposti liitettävissä olemassaolevaan vesi ja viemäriverkkoon.
Vesiyhtiön asioihin palataan kylällä myöhemmin.
6. Lämpöenergina tuottaminen
Hakelämpökeskuksen rakentamista koulun yhteyteen tiedusteltiin ja siihen kunnan rakennusmestari totesi ettei tällä hetkellä luultavasti olisi riittävästi kysyntää ko. tavalla tuotetulle lämpöenergialle kylällä. Jos kysyntää ilmenee, voidaan asiaan palata.
7. Koulun tilojen markkinointi muuhun kuin koulukäyttöön
Sivistystoimenjohtaja vastasi tähän kysymykseen, että koulukiinteistölle on jo olemassa jatkokäyttösuunnitelmat, kunhan saadaan lopulliset päätökset kouluasiasta. Mitä ne suunnitelmat ovat, sitä hän ei kertonut.
8. Mustanlahden opastetaulu
Mustaanlahteen tiedusteltiin mahdollisen opastetaulun saamista lisääntyneen kauttakulkuliikenteen vuoksi. Kunnan puolelta todettiin että lähin opastetaulu on Kärkisissä eikä tällä hetkellä ole suunnittelilla uusia opastetauluja.
9. Vespuolen kehittämishanke
Hallituksen edustajilta kysyttiin, miksi Putkilahti päätettiin liittää Vespuolen kehittämishankkeeseen (Oittilassa syntynyt) vasta kunnanhallituksen raha-anomuksen yhteydessä. Tähän todettiin, että koska Putkilahdessa ei ollut omaa hanketta, katsottiin hyväksi liittää Putkilahti tähän hankkeeseen mukaan.
Seuraavaksi siirryttiin käymään läpi Oittilan kysymyslistaa ja niihin vastailtiin seuraavasti:
1. Maallemuuton tukemismahdollisuudet kunnalla
Maallemuuton tukimuodoista käytiin sangen vilkasta keskustelua, jonka aikana arveltiin jopa, että syrjäkylällä asuva on kunnan keskustaajaman kannalta piru, joka on aina kiusana kunnalle.
Maallemuuttoa kunta tukee aravalainoituksen kautta, jota kaikki kunnat eivät tee. Veroprosentin pudotus koskettaa kaikkia. Vesi- ja viemäröintitukea ei enää ole käytössä kuten aiemmin on ollut ja tätä jäätiin hieman kaipailemaan.
Toisessa yhteydessä maalla asumiseen innostamista sivuttiin myös vesiosuuskuntahankkeiden tukemisesityksillä. jossa kunnalla on olemassa päätös osallistua tietyllä prosenttiosuudella vesijohtoverkon rakentamiskustannuksiin (Haave-projekti).
Omakotitalojen tonttien mainostaan kunnassa on myös haja-asutusalueen osalta ollut jatkuvasti toimenpiteitä niin, että tonttiluettelot on annettu niitä kysyneille. Tietojen ajantasalla pitäminen on kyläkuntien oma asia.
2. Päivähoitoasiat
Päivähoitopalveluiden järjestämisvaihtoehtoihin ei kukaan osannut vastata, koska sosiaalipuolen edustusta ei ollut kokouksessa paikalla. Terveiset luvattiin viedä eteenpäin.
3. Päiväkunnan koulun kunnostaminen
Päiväkunnan koulun ulkovaipan kunnostus todettiin aiheelliseksi ja sitä varten on tarkoitus varata rahaa kunnan budjettiin. Kylätoimikunta on rakentanut wc-tilat koululle ja sitä kiiteltiin. Leikkipaikkojen rakentamiseen tarvittaisiin n. 25 000 mk rahaa ja se luvattiin ottaa mietittäväksi talousarvioiden yhteyteen.
Työllistämistukien käyttöä kunnan kautta erilaisiin korjaushankkeisiin ei luvattu vaan todettiin että kyläyhdistykset voivat itse suoraan olla tuen saajina ja palkata sen turvin työntekijöitä hankkeisiinsa. Kunnan tuki tulee ainoastaan POMO-hankkeiden kautta ja se on saajan asia miten raha käytetään.
4. Joukkoliikenne
Oittilan puolelta kritisoitiin voimakkaasti nykyisen linja-autoliikenteen kulkureittiä Putkilahden kautta kirkonkylälle. Pirkko Weijo totesi, ettei läänissä ole mitään sitä vastaan, että Putkilahden lenkki pudotetaan pois, jos kunnassa niin halutaan. Kunta voi ostosopimusta tehdessään määrittää mitä reittiä ajetaan. Asiaan luvatiin pureutua seuraavan neuvottelukierroksen yhteydessä. Putkilahden yhteyttä esitettiin hoidettavaksi linja-taksin avulla.
5. Synsiän toiveet
Synsiään toivottiin linja-autokatosta ja katuvaloja. Katuvalot olivat myös Päiväkunnan toivelistalla.
Päiväkunnan edustajat toivat esiin tienvarsikylttiongelman. Rutalahdesta puuttuu viitoitus Korpilahdelle ja se vaikeuttaa osaamista sitä kautta perille esim. tiloille tavaraa toimittavien autojen osalta. Myöskään Kärkisten siltaa ei mainita Rutalahden päässä. Tähän todettiin, että suora yhteys tiepiirin mestariin on varmin tapa saada asia hoidetuksi.
6. Keskuskeittiö ja alihankinnat
Keskuskeittiö on alittamassa toimintaansa ja nyt on oikea aika ottaa yhteyttä ravitsemispäällikkö Minna Oksaseen, jos haluaa tuotteitaan käytettävän Korpilahden keskuskeittiössä. Multaisten tuotteiden käsittelyyn ei ole mahdollisuuksia vaan tuotteet tulla olla puhtaita.
7. Muuta
Keskustelua käytiin vuokra-asuntojen rakentamisesta haja-asutusalueelle ja tähän kunnalla ei ole halua.
Tienvarsimainonta vespuolesta on alueen oma intressi ja siitä on neuvoteltava tielaitoksen kanssa. Kärkisten motellin luona on mainostilaa joka on vespuolen yrittäjien käytössä. Kouluasioista muutama teema oli esillä: esikoululupia Korpilahdella on 10 ja enempään ei ole tarvetta. Miten esikoulu tulevaisuudessa tulee järjestymään, on vielä epäselvää. Kallionsuojeluohjelma ja Natura olivat myös muutaman puheenvuoron ajan esillä, johon kunnasta on lausunnot jo lähetetty eikä aihetta muunlaisiin toimiin kunnan taholta ole.
Kunnanhallituksen edustajilta kysyttiin, millainen visio heillä on vespuolen kylistä tulevaisuudessa. Vastaukset olivat melko yksimieliset siitä, että vespuolella tulisi oppia tekemään yhteistyötä kylien kesken. Vespuoliset ovat omanarvotuntoista väkeä, joilla on mahdollisuus kehittää aluettaan järkevästi. Koulun osalta nähtiin mahdollisena 3-opettajainen ala-aste yhteistyöllä. Huumorimielellä tarjottiin apua kirkonkylältä syntyvyyden nostoon. Kunnanhallitus odottaa kyliltä aloitteita, joiden pohjalta voidaan ryhtyä toimiin.
Anne-Maria Perttula
Julkaistu
Putkilahden
kylälehdessä:
5/1998 toukokuu