Niityllä missä sirkat soittaa

11.2.1999 avattiin Korpilahden vanhassa Pappilassa Keski-Suomen perinnemaisemista kertova näyttely. Näyttelyyn on päässyt mukaan lukuisa joukko kohteita erityisesti Korpilahden Vespuolelta.

Näyttely kertoo kävijöille siitä, mitä ovat perinnebiotoopit ja miten ne voidaan säilyttää myös seuraavalla vuosituhannella. Kukkivat kedot ja viheriöivät niityt ovat syntyneet ihmisen toiminnan seurauksena. Ne ovat osa kulttuuriamme ja ympäristömme monimuotoisuutta.

Näyttelyn avauksen suoritti Keski-Suomen Liiton ympäristöasiamies Martti Salminen, jonka avauksen referaatti on ohessa. Näyttely on osa Jyväskylän yliopiston museon luonnontieteellisen osaston näyttelyä. Korpilahdella se on esillä 7.3. saakka.

Pirjo Siik
Korpilahden kunnan
ympäristösihteeri

Referaatti Martti Salmisen esityksestä

Perinnemaisemat jaetaan kahteen pääryhmään: perinnebiotooppeihin ja rakennettuihin perinnemaisemiin. Perinnebiotoopeilla tarkoitetaan kaskeamisen, laidunnuksen ja niiton muovaamia maatalousmaisemia.

Perinnebiotoopit ovat kaskimetsät, hakamaat, metsälaitumet ja niityt. Ne ovat kaski-, laidun- ja niittytalouden muovaamia luonnontyyppejä. Niissä on runsaasti erilaista kasvillisuutta ns. perinnekasvillisuutta. Runsas eliölajisto koostuu pääosin luonnonvaraisista kasvi- ja eläinlajeista, joiden esiintymislaajuuteen varhainen maankäyttö on ratkaisevasti vaikuttanut. Perinne-biotooppien määrä on nykyään hyvin pieni verrattuna vielä sadan vuoden takaiseen tai tämän vuosisadan ensimmäisten vuosikymmenten aikaiseen tilanteeseen.

Kaskimetsät

Kaskiviljely loi kaskikierron mukaan muuttuvia biotooppeja. Kiertokaskina lyhytaikaisesti laidunnettuja ja pian uudelleen kaskettuja ja pysyvästi laitumiksi muutettuja ketoja, joilla viihtyvät monet harvinaistuneet kukkakasvit, hyönteiset ja linnut. Kaskiahot ovat metsittymisen takia osaksi hävinneet ja niiden myötä myös ahokasvit.

Hakamaat

Hakamaat ovat karjan laiduntamisen tuloksena syntyneitä puustoisia alueita, joiden aukkopaikoilla on niittykasvillisuutta. Hakamaat sijaitsevat talojen lähettyvillä ja ovat laiduntavan eläinlajin vaikutuksesta hyvinkin avoimia.

Metsälaitumet

1900-luvun alkuvuosikymmeeniiin saakka kaikki kotieläimet laidunsivat metsä- ja hakamailla. Yhteiset metsälaitumet olivat tilojen väliltä aitaamattomia kylän yhteisiä metsiä. Metsälaitumista luovuttiin tehokkaan metsänhoidon vuoksi.

Niityt

Luonnonoloissa niittytaloutta esiintyy vähän sillä valtaosa niityistä on syntynyt raivaustyön tuloksena. Monet niityt olivat kylän yhteisniittyjä, joilta heinä tehtiin yhteisesti.

Perinnebiotooppien muu lajisto

Perinnebiotoopeille on sopeutunut oma linnusto mm. uhanalaisista lajiesta viiriäinen, heinäkurppa, ruisrääkkä ja tuulihaukka. Perhosten uhanalaisuuden merkittäviä syitä ovat ahojen, ketojen sekä laidunniittyjen pinta-alan vähentyminen sekä metsälaiduntamisen harvinaistuminen.

Perinnebiotooppien hoito

Koska perinnebiotoopit ja perinnemaisemat ovat jo suureksi osaksi hävinneet eivätkä jäljellä olevatkaan yleensä säily nykyisen käytännön perusteella, on niitä erikseen hoidettava niittämällä ja laiduntamalla. Niityillä niitto kukinnan jälkeen, jonka jälkeen karja laitumelle. Pahoin umpeutuneilla kedoilla puusto ja pensaikko raivataan alkuperäisen kasvillisuuden palauttamiseksi.

Perinnemaisemainventointi

1992 käynnistettiin perinnemaisemien kartoitus ympäristöministeriön toimesta. Inventoinnin tarkoitus on selvittää arvokkaiden perinteisten maankäytön muovaamien ja ylläpitämien alueiden nykyinen esiintyminen ja tila, biotooppien suojeluarvot sekä suojelun ja hoidon tavoitteet. Inventoinnit painottuvat kasvustoon ja kasvillisuuteen, koska niiden avulla voidaan arvioida alueen maankäyttöä ja sen historiaa.

Toimenpiteet

Maatalouden ympäristötuen saanti edellyttää tiettyjen ympäristöasioiden huomioon ottamista, arvokkaiden kohteiden vaalimista ja hoitoa. Maatalouden erityistukea voidaan hakea arvokkaimpien kohteiden hoitamiseen. Tällä tavalla hoidetaan eräitä kohteita Korpilahdellakin. Useimpien paikallisesti arvokkaidn kohteiden hoitaminen on järjestämättä tai satunnaista. Koska Korpilahti on merkittävässä asemassa tämän kulttuuriperinnön vaalimisessa, tulisi etsiä mahdollisimman paljon keinoja kuntamme luonnon monimuotoisuuden vaalimiseksi.

Avainasemassa on kunta, kyläyhdistykset, maatalouden harjoittajat, muut maanomistajat, erilaiset paikalliset yhdistykset ja asian harrastajat. Näiden kesken tulisi luoda yhteistyöverkosto ja tehdä suunnitelma perinnemaisemien ja -biotooppien hoitamiseksi. Sillä tavalla voisimme säilyttää muutenkin rikkaan Korpilahden luonnon monilajisena ja nähdä kesäisin jo harvaksi käyneiden perhosten parveilevan runsaslukuisina kukkaniittyjen yllä. Viikatteen ja vesurin käyttöä tulisi opettaa niille, joilla sitä taitoa ei ole ollut ja verestää niiden, joilta se on unohtumassa.

Martti Salminen
Keski-Suomen Liitto
ympäristöasiamies
Etusivulle...

Julkaistu
Putkilahden
kylälehdessä:
3/1999 maaliskuu





Sivun alkuun...

Palautelomake

Kyläsepän kuulemia

Järettömän työtähän tämä on, kesähän tämän kuitenkin tekisi sanoi Rantasen Oskari, talvella lunta kun lapioi.