Raportti kylähankkeesta

VESPUOLEN KYLIEN JATKOHANKKEEN LOPPURAPORTTI 1.1.1999-31.12.1999

1. HANKKEEN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT

Miksi hanke käynnistettiin: Vespuolen kylien jatkohanke katsottiin aiheelliseksi, koska aiemmin toteutetun vuoden mittaisen Vespuolen kylien kehittämishankkeen (1.1.1998-31.12.1998) aikana tehtiin runsaasti investointirahoitushankkeita ja alueen asukkaat aktivoituivat kehittämään alkuun saatettuja toimenpiteitä edelleen. Hankeosallistujien määrä kasvoi tiedotuksen ja aktivoitumisen myötä 23:sta 44:een, ja tarve jatkohankkeelle oli ilmeinen.

Aiheeseen liittyvät aikaisemmat selvitykset ja hankkeet: Vespuolella on toteutettu kylien kehittämishanke 1.1.1998-31.12.1998.

Projektialueen kuvaus: Korpilahden Vespuoli käsittää pinta-alaltaan noin kolmanneksen Korpilahden kunnasta. Alue on perinteistä maa- ja metsätalousaluetta, jossa asukkaita on noin 600. Vespuolen vahvuuksia ovat poikkeuksellinen luonto (mm.Vaaruvuoret), runsaat vesistöt (mm. Päijänne), sekä aktiiviset kylät ja voimakas yhteistyön henki. Kesäasuntoja Vespuolella on n. 600 kpl, joten loma-asukkaiden merkitys elinkeinojen kehittämisessä on merkittävä; väkimäärä alueella kolminkertaistuu kesäisin. Projektiin ovat osallistuneet kaikki Vespuolen kylät: Oittila, Putkilahti, Raidanlahti, Synsiä, Päiväkunta, Veijo ja Rutalahti.

2. HANKEORGANISAATIO

Hankkeen koko organisaatio ja sen eri osien keskeiset tehtävät. Hankkeen ohjausryhmä: Ohjausryhmän puheenjohtaja Pekka Salonen, Putkilahti, ohjausryhmän jäsen Risto Liias, Päiväkunta, ohjausryhmän jäsen Hannu Uusitalo, Oittila, kunnan edustaja Aila Rekola, TE-Keskuksen edustaja Veli Koski, hankkeen vetäjä, sihteeri Tarja Nieminen, Synsiä

3. AJANKOHTA JA KESTO, AIKATAULUN TOTEUTUMINEN

1.1.1999-31.12.1999. Hanke päätettiin aikataulussa, mutta hankkeen aloittaminen viivästyi, koska ennakko maksettiin huhtikuussa -99. Hanketoiminta painottui investointirahoitusten hakukaudelle 31.9. saakka.

4. TOIMINNAN KUVAUS

Hankkeen sisältö: Hanketta toteutettiin ohjausryhmän valmisteleman toimintasuunnitelman mukaan. Keskeisinä tekijöinä sisällössä oli hankeosallistujien investointirahoitusten valmistelu ja yritystoiminnan edellytysten kartoittaminen sekä toiminnan tukeminen, verkostoituminen, tiedottaminen, tarvittavien valmennusten järjestäminen sekä Vespuolen markkinointi. Näillä toimilla pyrittiin aktivoimaan alueen asukkaita elinkeinojen kehittämiseen ja yhteistyöhön sekä lisätä alueen tunnettavuutta.

Hankkeen tiedotus: Hankkeesta on tiedotettu paikallislehdissä (Keskisuomalainen, Korpilahti-lehti Koillis-Häme, Paremman palvelun Länsitie, Putkilahden kylälehti), sekä hankkeen oman tiedotuslehden, Kotikylän Sanomien, kautta. Hankeosallistujille on tiedotettu hankekirjeiden kautta sekä puhelimitse.

Hankkeen yhteistyötahot ja -rakenteet: Hanke on tehnyt yhteistyötä lähialueiden muiden hankkeiden kanssa (Korpilahden Eteläiset kylät, Juokslahden hanke, Koskenpään kehittämishanke, Juokslahden matkailuhanke, Monikulma-projekti, Moksin kylähanke, Mustinka-Hopsu-kylähanke) järjestämällä yhteisiä valmennustilaisuuksia sekä opintoretkiä. Hankkeen vetäjät ovat myös kokoontuneet suunnittelemaan yhdessä hanketoimintaa.

Vespuolen jatkohanke on tehnyt vahvasti yhteistyötä Leivonmäen Suosta voimaa-hankkeen kanssa sekä ollut mukana kehittelemässä Viisarimäestä Vaaruun- luontomatkailuesiselvityshanketta. Vespuolen poikkeukselliset luonnonolosuhteet tuovat lisän Leivonmäen matkailutarjontaan, ja yhteistyö on painottunut juuri matkailuun liittyvien palvelujen tarjontaan ja kehittämiseen yli kuntarajojen. Myös uudet luontomatkailureitistöt ovat olleet kehittämisen kohteena, ja yhteistyötä on tehty Keski-Suomen ympäristökeskuksen kanssa, sekä Keski-Suomen Liiton Kari Suorannan kanssa.

Hanke on ollut mukana Tietosavotta-hankkeen sekä elintarvikehankkeiden koulutustarvekartoituksessa ja tiedottamisessa. Hanke on informoinut useista eri hankkeista (Atk-tutuksi, Menestystä Metsästä, Maaseutumatkailun kehittämishankkeet).

Yrityskohtaista konsultointia on haettu Maaseutukeskuksen, Te-Keskuksen ja Jämsekin palveluista. Hanke on ollut tiiviissä yhteistyössä kunnan maaseutuelinkeinoasiamiehen kanssa (tiedottaminen). Hanke on tiedottanut myös LEADER-rahoituksista ja tehnyt näin yhteistyötä Jämsän seudun Vesuri ry:n kanssa.

5. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI

Saavutetut tulokset verrattuna tavoitteisiin. Tavoitteiksi asetettiin konkreettisesti edistää puualan yritystoimintaa, maaseutumatkailutoimintaa, sekä elintarvikkeiden jatkojalostusta ja suoramyyntiä. Lisäksi hankkeen tavoitteena oli kyläyhteisöjen yhtenäisyyden ja henkisen hyvinvoinnin edistäminen maaseudulla.

Puualan investointirahoitushakemuksia jätettiin yksi kappale. Uusia työpaikkoja puualalle tuli yksi kappale ja toinen työpaikka investointien myötä. Maaseutumatkailuun liittyviä rahoitustukihakemuksia jätettiin 6 kpl. Kaikki maaseutumatkailuun liittyvät investoinnit ovat sivuelinkeinojen kehittämistä. Elintarvikkeiden jatkojalostamiseen järjestetyt valmennukset (Ideasta tuotteeksi-, lihan jatkojalostus-, pitopalveluvalmennus) tulevat tuomaan investointeja ja yritystoiminnan kehittämistä lähitulevaisuudessa. Kaikkiaan investointirahoitushakemuksia jätettiin 16 kpl. Uusia työpaikkoja kaikki hankkeen kautta tehdyt investoinnit tulevat tuomaan Vespuolelle yhteensä 5 kpl. Uusia yrityksiä (Tmi.) perustettiin yksi kappale.

Kylien välinen yhteistyö on kehittynyt ja alueen asukkaat ovat muodostaneet verkostoja mm. maaseutumatkailun saralla ja palvelujen tarjonnassa.

Järjestetyt valmennukset ja opintoretket osallistujamäärineen: Woodexpo (3 osallistujaa), Maatilaohjelmien konsultointi (5), Lihankäsittelyn lainsäädäntöä (12), Lihankäsittely (7), Ideasta tuotteeksi-marjojen jalostus (6), Matkamessut (5), opintoretki Mikkeliin (3), Investointi- ja rahoitustietous (3), ulkomaan opintoretki (16). Tarkennettu selvitys liitteessä Hankkeen määrälliset tavoitteet.

Hankkeen laadulliset tavoitteet:

(ks. liite)

Arvio hankkeen tuomasta lisäarvosta ja innovaatiosta: Hanke on onnistunut tiedottamisen kautta perehdyttämään alueen asukkaat hanketoimintaan ja tiiviin yhteistyön kautta Korpilahden kunnan elinkeinoasiamiehen kanssa sekä Korpilahden Eteläisten kylien kanssa Korpilahdella on haettu investointirahoituksia erityisen innokkaasti (Keski-Suomen kunnista Korpilahdelle on myönnetty eniten rahoitustukia, mikä osoittaa alueen aktivoitumisen hanketoimintaan ja elinkeinojen kehittämiseen).

6. TALOUS

Suunnitellut ja toteutuneet kustannukset toimenpiteittäin. (ks. liite)

Hankkeen rahoittajat: EU, 84 000 mk, TE-Keskus, 116000 mk, Korpilahden kunta, 25 000 mk, Yksityiset osallistujat (liite) -maksetut suoritukset, 12 500 mk, -luontoissuoritukset, 12 500 mk.

Talouden ongelmia olivat tilanteet, jolloin käyttövarat hankkeen pyörittämiseen piti suorittaa lainana. Hankkeen vetäjällä ei ollut mahdollisuutta nostaa säännöllistä palkkaa.

7. TOTEUTUKSEN ARVIOINTI

Hanke onnistui tiedottamisessa ja yhteistyön lisäämisessä, sekä elinkeinotoimintojen kehittämisen aktivoimisessa. Pysyviä työpaikkoja luotiin investointien toteuduttua. Vaikkakin kylät ovat aktiivisia, mitään pysyvää organisaatiota / järjestelmää toiminnan jatkamiseksi ei onnistuttu luomaan. Hanke olisi voinut olla näkyvämmin julkisuudessa, erityisesti ottaen huomioon investointien määrään asukaslukuun nähden. Paikallislehdet huomioivat hankkeen hyvin.

8. JATKOTOIMET JA EHDOTUKSET

Toiminnan jatkuminen projektin jälkeen on ongelma. Tiedottaminen yms. jää kyläseurojen varaan ja siksi olisikin tärkeää, että Korpilahdella turvattaisiin hyvin alkuun lähtenyt toiminta esim. kyläsihteerin toimella. Kaiken toiminnan maaseudulla ei voida olettaa perustuvan talkootoimintaan, joten yhteinen, palkattu henkilö voisi olla ratkaisu.

Vespuolella on tarkoitus pysyä tietoisena hanketoiminnasta ja osallistua erilaisiin projekteihin, jotka edistävät maaseudun elinvoimaisuutta.

Projektitoiminnan maksatusjärjestelmää tulisi kehittää siten, että ei jouduta tilanteeseen, jossa varat tulee lainata ulkopuoliselta taholta. Samoin hankevetäjän palkan tulisi olla turvattu. Voitaisiinko palkkakulut hoitaa esim. kehittämisyhtiön tai TE-keskuksen kautta. Tiedottaminen tulisi hoitaa tehokkaasti, esim. hankevetäjälle tulisi tiedottaa aina kun ilmenee muutos esim. atk-laitteistojen tukiprosenteissa tai hyväksyttävissä kustannuksissa. Vespuolella on edelleen TE-Keskuksessa käsiteltävänä luontomatkailupainotteinen hankehakemus, jolle toivotaan myönteistä päätöstä.

9. MUU AINEISTO

- katso liitteet
[kuva ohjausryhmän kokouksesta Putkilahdessa]

Etusivulle...

Julkaistu
Putkilahden
kylälehdessä:
3/2000 maaliskuu





Sivun alkuun...

Palautelomake

Kyläsepän kuulemia

Eihän hevosen kanssa niin heikoille jäille pidä mennä että sinne ittesä puottaa sanoi ennen Kouhin Matti kun kuuli että hevosiaan jäihin olivat pudottaneet. Kävipä myöhemmin eräänä keväänä myös Matille että hevonen omassa rannassa putosi jäihin ja täytyi apua ruveta huutamaan. Naapurista eivät heti auttamaan kiirehtineet kun Matin sanonnan muistivat. Kaipa Mattikin puheensa muisti, rupes huutamaan: tulkaa edes maksua vastaan auttamaan. Ja naapurit meni Matin hevosen jäistä nostamaan eikä siinä maksua otettu. Eikä sen jälkeen enään Matti heikoille jäille menosta mitään puhunut.