Kaavoitus mahdollistajana

Maanomistajille oli alkukesän aikana lähetetty tiedustelu halukkuudesta osallistua uuden kaavan laadintaan ja sen kustannuksiin. Tiedusteluun vastasi kuusi maanomistajaa, jotka kaikki olivat halukkaita uuteen kaavatarkasteluun sekä osallistumaan kohtuullisiin kustannuksiin. Vastauksien pohjalta pyritään hahmottamaan kaavatarkasteluun tuleva alue jatkotoimia varten. Edelleenkin voi ilmaista halunsa olla mukana uuden kaavan synnyttämisessä, joskin takarajaksi täytyy asettaa elokuun puoliväli, jonka jälkeen aloitteet asiasta viedään kyläseuran puitteissa eteenpäin. Illan aluksi Keski-Suomen ympäristökeskuksen edustajat kertoivat omat näkemyksensä kaavoituksesta ja Putkilahden arvoista sekä myös velvoitteista maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa. Päivi Halinen selvitti kulttuurimaisemalliset näkökulmat, voimassa olevan rantayleiskaavan ehtoja, uuden kaavan laatimisen hyötyjä, mitoitusperusteita sekä ympäristökeskuksen mahdollisuuksia olla mukana uuden kaavan laadinnassa.

Keski-Suomen liitosta Martti Ahokas valotti liiton näkökulmasta kaavoitusta, rahoitusmahdollisuuksia ja Putkilahden asemaa sekä mahdollisuuksia olla tuen piirissä kaava-asioissa.

Oikea paikka rakentaa

Taina Termikoski puolestaan oli koonnut yhteen Putkilahden rakennusperinteen arvot. Putkilahdessa ovat kautta aikojen asuinpaikan sijainnin määränneet järvi, pelto ja tie. Kylän keskusraitti ja asutuksen tihentymät ovat korostetusti nousseet esiin. Asumista ei kuitenkaan ole tehty liian tiheäksi vaan perusperiaate on haja-asutusalue. Rakennukset on pyritty sijoittamaan maisemallisesti kauemmas rannasta mäkikummuille ja rinnemaille. Putkilahtelainen talo sijaitsee yleensä metsän reunassa, metsäsaarekkeessa tai ainakin pihapuiden katveessa. Rakennukset sulautuvat ympäristöön eikä päin vastoin. "Putkilahden rakennusperinteen arvot ovat ennen kaikkea pelto-, ranta- ja luonnonmaisemien muodostamissa miljöökokonaisuuksissa ja perinnemaisemissa " kiteytti Taina Termikoski. Tilaisuudessa jaettiin ympäristökeskuksen toimesta tuotettu ohjeisto rakennuspaikan valinnasta, rakentamistavoista ja sijoittelutavoista, jota on saatavan edelleenkin.

Kyläkaavan tarve ja tavoitteet

Keskustelutilaisuudessa kerrattiin syitä, miksi Putkilahteen tarvitaan uusi osayleiskaava täydentämään nykyistä rantayleiskaavaa. Monissa puheenvuoroissa nousi esille ongelmat, joita nykyinen kaava on tuonut tullessaan. Ympäristökeskuksen edustajat nimesivät työnimeksi uudelle kaavalle "kyläkaava" -nimikkeen, joka tavoittelee kylärakenteen eheyttämistä ja sen säilyttämistä. Pysyvä asutus ja sen oikea sijoittuminen kyläkuvaan hyvien rakennuspaikkojen löytymisen jälkeen takaa myös oikean mitoituksen rakentamiselle. Rakentaminen huomioi luonto- olosuhteet ja kaavalla voidaan alue selkeästi jakaa vyöhykkeisiin luonto- ja maisema-arvojen perusteella. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu on myös tärkeä lähtökohta uuden kaavan laatimiselle. Painopistettä voidaan siirtää sisämaan rakentamiseen sekä kyläkokonaisuuden rakentumiseen. Sisämaan rakentamisen ohjeistus voi poiketa rantarakentamisen ohjeista ja mitoituksista. Kyläkaavalla tukeudutaan olemassa oleviin rakenteisiin mm. tieverkkoon. Kaavoituksella pyritään lisäämään ja ylläpitämään ympärivuotista asutusta. Kaavalla voidaan myös sopeuttaa rakentamista ympäristöön ja kylämaisemaan sekä antaa ohjeistusta rakennustavoista.

Viisaus omasta kylästä

Martti Ahokas korosti keskustelussa kuitenkin oman kylän viisautta rakentamisen osalta. Putkilahti on antanut näyttöjä aktiivisuudesta ja osaamisesta niin rakentamisen kuin suunnittelunkin osalta jo vuosikymmenien ajan ja vanhaan perinteiseen tyyliin asioiden hoitaminen tulee säilyä myös uudessa kaavoituksessa. Aktiiviset kyläyhteisöt ovat etulyöntiasemassa silloin kun jaetaan rahaa tai apua suunnitteluun. Keski-Suomen liitto pitää perustavoitteena tukea maaseudun elinvoimaisuutta jatkossakin. Suunnittelussa pitää kuitenkin pitää jalat maassa ja mitoittaa asioita arkijärjellä. Liian tiheää tai epätarkoituksenmukaista rakentamista pitää välttää jo suunnitteluvaiheessa. Kaavoituksen eräs kulmakivi on yksimielisyys ja tarpeettomien valitusprosessien välttäminen. "Asioista tulee keskustella riittävästi ja tarpeeksi ajoissa" korostaa Ahokas.

Keskustelun aikana kyseltiin paljon rakentamisoikeuden muutoksista, maatalousrakentamisen huomioimisesta kaavoituksessa sekä vapaa-ajan asuntojen muuttamisesta ympärivuotisiksi asunnoiksi. Näihin vierailevat esiintyjät vastailivat sen mukaan kuin se oli mahdollista ja lupasivat toimittaa lisäinformaatioita siltä osin kuin sitä on saatavilla.

Mitä seuraavaksi?

Tilaisuudessa käydyn vilkkaan keskustelun innoittamana päädyttiin jatkamaan kaava-asian eteenpäin vientiä kunnan suuntaan. Kaavoitus on edelleen kunnan monopoli, joten kylältä asiaa voidaan puhaltaa eteenpäin, mutta kunta on toimijan roolissa virallisesti. Pyrkimys on saada vuoden 2001 kunnan talousarvioon määräraha kaavan laadintaa varten ja mahdollisesti kaavaselvitystyö voisi käynnistyä ensi kevään aikana. Ympäristökeskuksesta lupailtiin hankkia käyttöön jo olemassa olevia osayleiskaavoja esimerkiksi tulevalle työlle. Samoin olemassa olevat ympäristöselvitykset kaavatyön pohjaksi ovat luvassa saapua kyläseuran käyttöön. Kyläseuran taholta tarkennetaan maa-alueita, jotka tulisivat uuden kaavatarkastelun alle ja sen jälkeen kysellään eri kaavanlaatijoilta alustavia tarjouksia kaavan tekemisestä. Kuntaa lähestytään aloitteella kaavatarkastelun tekemisestä pikaisesti.

Kuten Martti Ahokas korosti riittävän keskustelun käyntiä riittävän ajoissa, päätettiin järjestää syys-lokakuussa "Turpakäräjät kaavoituksesta", jossa kylän sisältä pohditaan kaavoituksen mitoitusperiaatteita, rakentamistapaohjeistusta, perinnearvoja, maan- käytön järkevyyttä, maatalouden vaatimuksia kaavoissa jne.

Anne-Maria Perttula

Palautelomake