Kehittämishankkeita

Korpilahden kehittämishankkeen esiselvityksen Putkilahden osuus. Tekijät: Tarja Nieminen ja Pekka Suomäki. Putkilahden keskeisin kehittämiskohde on lakkautettu koulu, joka on kylän sydän muutenkin kuin sijainniltaan. Pääraitin (Korpilahti-Joutsa -maantie 610) varrella oleva kookas ja näyttävä rakennus on viime aikoina ollut pääasiassa seikkailu- ja luontokoulun ja erilaisten kurssien käytössä. Opetustilojen lisäksi talossa on tilava keittiö sekä kaksi asuntoa, joista pienempi yläkerrassa. Tällä hetkellä rakennus kaipaa pikaista kunnostusta, johon sisältyisi muun muassa sisäsaunan rakentaminen. Kyläläisten mielestä olisi tarpeellista laatia myös aluesuunnitelma, jossa päärakennuksen ohella selvitettäisiin piha-alueen ja talousrakennusten käyttömahdollisuudet. Lisäksi kokonaisuuteen liittyisi lähistöllä oleva urheilukenttä, joka on hoitamattomana vaarassa pusikoitua. Takavuosina Korpilahden parhaan pallokentän mainetta kantanut areena on sijaintinsakin ansiosta monikäyttöinen: se voisi esimerkiksi palvella tapahtumien pysäköintialueena. Koulun alueen käyttöön liittyvänä tulisi selvittää vielä mahdollisuus järjestää yleinen uimaranta kylän keskustaan. Putkilahden koulu on edelleen kunnan omistuksessa, mutta jatkossa selkeimpänä vaihtoehtona nähdään kiinteistön myynti esimerkiksi luontokoulua vetävälle yrittäjälle. Vuokrauskin saattaisi tulla kysymykseen, mutta ratkaisu ei poista tiettyjä hallinnollisia ongelmia. Nykyisessä tilanteessa rakennus jää huonolle hoidolle, eivätkä puitteet kaikin ajoin täytä kohtuullisia vaatimuksia esimerkiksi kesäleiritoiminnan suhteen. Keskuspaikkoihin koulun ohella lukeutuu Virran Puodin ja nuorisoseurantalon ympäristö, joka on luontainen pysäkki ohikulkijoille. Virtasalmen sillan seudun kehittäminen on tarkoituksenmukainen ja ajankohtainen asia siksikin, että Luhangan kunnan Tammijärven kylä, jonne on matkaa noin 10 kilometriä, tullee lähivuosina tukeutumaan entistä enemmän Putkilahden kauppapalveluihin. Virran Puodin kehittämiseen vaikuttavia tekijöitä ovat ainakin pankkipalvelujen mahdollinen siirtyminen kaupalle ja kyläkauppojen oman tukijärjestelmän rakentuminen, joiden etenemisestä ei esiselvitystä tehtäessä ollut tarkempaa tietoa. Asiakaspalvelun osalta Pekka Salosen kauppaliike kuuluu jo nykyisellään edelläkävijöihin: tilaukset hoituvat niin faxilla kuin sähköpostillakin ja kotiinkuljetuskin järjestyy tarvittaessa. Nämä palvelumuodot tulevat jatkossa jalostumaan entisestään, minkä lisäksi tietokoneavusteinen kaupankäynti näkynee muun muassa veikkauspelien kohdalla. Virran Puotiin liittyy olennaisesti Osuuspankin talossa toimiva kesäbaari, jossa tavanomaista tarjontaa tukevat erilaiset kylätuotteet. ”Ilman baaria kylä ei ole mitään”, on toteamus, jossa kiteytyy toiminnan tarpeellisuus. Laajempana kokonaisuutena nousi esille Putkilahden keskustan kaavoitus, joka esiselvitystä tehdessä oli vireillä. Kyläkeskukseen on tarkoitus laatia yleiskaava, joka toimisi rakennuslupakäsittelyn pohjana. Alueelle on aikaisemmin laadittu Päijänteen rantayleiskaava, jota oli määrä täsmentää vastaavalla suunnitelmalla, mutta ajatus jäi tuolloin toteuttamatta. Niin rakentamisen kuin muunkin maankäytön kannalta yksityiskohtaisemman kaavoituksen tarve on ilmeinen. Osittain edelliseen liittyen nousi esille Putkilahden valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Näiden hoidossa valtiolla on ainakin teoreettisia velvoitteita, jotka voisivat käytännössä tulla hoidettua kylämaisemamestarin viran perustamisella. Toimenkuvaan kuuluisivat niin tienvarret, luontopolut, vesistöt kuin muutkin maisemaelementit, ja raivausjätteellekin löytyisi hyötykäyttöä (esim. hake). Yleisenä ongelmanahan muun muassa luontopolkujen osalta on kunnossapito, joka tahtoo unohtua, kun reitti on saatu valmiiksi. Muita maankäytöllisiä kohteita edustavat Korospohjan perinteinen laivalaituri, jonka kohtalo on ainakin osittain sidoksissa Vaarunvuoren alueen omistuksessa tapahtuviin muutoksiin. Osittain toteutetusta Kilvensalmi-projektista taas on jätetty Leader-rahoitushakemus. Yksittäisiä kehittämiskohteita Putkilahdessa nousi esille taajaan. Pitäjän Markkinat (pienimuotoinen Maakunnan Markkinat) olisi ostaa-myy-vaihtaa -tietopankki, joka sisältäisi paikallisia maataloustuotteita ja pitäisi huolta, että raha pyörii kunnan sisällä. Tämän osalta tulisi miettiä tiedottamistapa ja rahoitus. Rohkeampien ajatusten joukossa julkistui Niittuniemen pontikkatehdas, jonka entisöinti olisi kansanperinteen vaalimista puhtaimmillaan. Samaan kastiin kuuluu tupakan viljely kokeiluprojekti, joka pohjaisi luontevasti lähihistorian kessukauteen. Töppöspohjan Massey-Ferguson -seura sen sijaan edustanee suurimmalta osaltaan paikallista huumoria, mikä ei kuitenkaan saa olla esteenä sattuvan moottoripyöräkerho-mukaelman toteuttamiselle. Kylän tapahtumien keulakuvaksi on noussut Putkilahti Jazz and Blues Festival, joka kajahtaa Virtasalmessa kesäkuun toisena lauantaina. Pienimuotoinen ja omailmeinen minifestivaali on syntynyt Tapio Leinon, entisen putkilahtelaisen ja nykyisen kesäasukkaan ideasta. Vuonna 2000 toista kertaa järjestetty kesän avaus toimii mainiosti nykymuodossaan, mutta kylällä riittää halua laadun lisäämiseen. Opetuksellisten osioiden lisääminen (esim. musiikkileirit) voisi olla yksi tapa. Heinäkuussa kalenteri jatkuu musiikin merkeissä, kun koululla järjestetään harmonikkaleiri ja sen huipentava konsertti. Elokuun viimeisenä viikonloppuna vietetään Kilvensalmessa Venetsialaista iltaa, josta niinikään on tulossa perinne. Vähemmän vakiintunutta ohjelmaa edustavat muun muassa Rantalan tupakonsertit, jotka tarjoavat korkeatasoisia musiikkinautintoja ja intiimiä tunnelmaa. Nuottapyynti tulee todennäköisesti merkitsemään lisäystä myös tapahtumien puolella, mutta sen mahdollisuudet ulottuvat koulutukseen (esim. kalankäsittely) ja jatkojalostukseen saakka. Jälkimmäisen osalta kylällä on jo nyt toteutettu menestyksekkäitä kokeiluja. Putkilahden nähtävyyksien aatelia edustaa Myllyrannan tila Virtasalmen sillan kupeessa. Seppä Yrjö Könnön 60-luvun alussa valmistunutta omaleimaista asuinrakennusta ympäröi salmeen rajoittuva puistomainen piha-alue, jonka rehevyyttä täydentävät värikkäät metalliveistokset. Toimettomiksi jääneet maatalouskoneiden osat ovat taitavissa käsissä muuttuneet aidoiksi, kukiksi, teksteiksi ja lukemattomiksi eläinhahmoiksi, joissa esteettiset elämykset yhdistyvät keksimisen riemuun. Henkeä salpaava kokemus on myös Ylisjärven rannassa oleva Pohjolan tilan uusi päärakennus, jonka seinät ovat täyttyneet Kerttu Weijon vuosikymmeniä kestäneen kuvataiteellisen uurastuksen tuloksena. Tiivis ja elävä ripustus kuvaa erinomaisesti taiteilijan kehityskaarta eri kausineen ja tekniikoineen. Keramiikka puolestaan vahvistaa käsitystä monipuolisesta ja tuotteliaasta tekijästä. Syvyyttä kokonaisuuteen tuo se, että esillä on myös Weijon isän, Osmo Salmisen tuotantoa. Vain 41-vuotiaana kuolleen Salmisen ansioihin kuuluu lisäksi maineikkaiden Putkilahden kuvataideleirien alkuun saattaminen. Jo aikaisemmin Pohjolan talo on tullut tunnetuksi kotimuseostaan, joka on Herapohjantien varressa, vanhan päärakennuksen naapurina. Henkevä rakennus kätkee seiniensä sisään parisen tuhatta esinettä, jotka ovat esillä kahdessa kerroksessa.

Toimenpide-ehdotukset:

Koulukiinteistöä on tarkoituksenmukaista käyttää luontokouluna siinäkin mielessä, että toiminnan hyväksi on jo tehty runsaasti työtä - muun muassa esiselvitys, johon liittyneen testauksen kautta on tullut todettua kohteen soveltuvuus tähän käyttöön. Lisäksi meneillään on yhteistyökuvio, jossa kunnan ja kyläseuran lisäksi on mukana potentiaalinen tuleva yrittäjä. Paras ratkaisu kiinteistön suhteen olisi myynti yrittäjälle, mutta alkuvaiheessa realistisin vaihtoehto lienee vuokraus. Muuta koululla tapahtuvaa toimintaa, kuten erilaiset leirit, ei tule luontokoulun myötä unohtaa, vaan eri toiminnot pitää pyrkiä sovittamaan yhteen. Mahdollisia tilaongelmia helpottaisi nuorisoseurantalon kytkeminen kokonaisuuteen, samoin terveystalon, joka lisäisi huomattavasti majoituskapasiteettia. Niin koulun ympäristön kehittämiseen kuin luontokoulutoimintaankin olennaisena liittyvä yleisen uimarannan tarve tulee selvittää vireillä olevan yleiskaavoituksen yhteydessä. Alueen varaaminen kaavassa olisi kestävä lähtökohta toteuttamiselle. Urheilukentän kunnostaminen nostaisi kyläkeskuksen palveluvarustusta niin mainittujen toimintojen osalta kuin yleisemminkin. Palauttaminen nykyistä tehokkaampaan käyttöön tapahtuisi todennäköisesti muun toiminnan viriämisen myötä. Lisäkäyttöä voisi tuoda myös esimerkiksi kunnan jalkapallopuulaakin muuttaminen sarjamuotoiseksi, jolloin otteluja pelattaisiin muillakin kylillä kuin Kirkonkylällä. Jossain määrin maankäyttöön liittyy myös Korospohjan laivalaiturin rakentaminen, joka jo sinällään, mutta varsinkin osana laajempaa kokonaisuutta, on kannatettava ajatus. Toteuttaminen yhdessä muiden vastaavien kohteiden kanssa - Puolakan laivalaituri, Marjosalmen ruoppaus - edistäisi myös laivaliikenteen palautumista Korpilahden vesille. Täydennettävän verkoston runkona ovat olevat laiturit Kirkonkylällä, Kärkisissä ja Rutalahdessa. Kylämaisemamestarin paikkaamiselle löytyy perusteita niin Putkilahdesta kuin muiltakin kyliltä, joten ”viran” perustamista tulee valmistella tosimielellä. Varsinaisen työn aloittaminen voisi tapahtua työllistämistoimin esimerkiksi seutu- tai maakunnallisen koulutuskokonaisuuden puitteissa, minkä jälkeen paikkaamista olisi helpottamassa yhdistelmätuki tms. Yhteistyötahoina kylämaisemamestari-hankkeessa olisivat ainakin ympäristökeskus, Keski-Suomen liitto, TE-keskus, kunnat ja kyläyhdistykset. Putkilahti Jazz and Blues Festival:in kehittämisestä on vireillä Leader-hakemus, joka sisältää muun muassa siirrettävän esiintymislavan rakentamisen ja markkinoinnin tehostamisen. Lavan myötä virran varrella -teema olisi mahdollista toteuttaa täydessä merkityksessään niin, että esiintyjät ja yleisö vaihtaisivat paikkaa. Lava siirtyisi toisin sanoen Virtasalmen rannalle, mikä parantaisi viihtyvyyttä entisestään. Laajemmin kannattaa miettiä Kirkonkylällä järjestettävien Korpi-Jamien ja Jazz and Blues:in yhteistoimintaa joko niin, että Putkilahdessa soitettaisiin kahtena päivänä tai niin, että tapahtumat olisivat peräkkäisinä päivinä. Etua koituisi ainakin yhteismarkkinoinnista. Niin festivaaliyleisölle kuin muillekin kävijöille tarjoaisi oivallisen välipalan Myllyranta, joka tulee ehdottomasti virallistaa käyntikohteena. Elämyksen tarjoaminen on vain tiedottamisen ja veistosten tarvitseman kunnostamisen päässä. Esitemateriaalilla toki olisi mahdollista terästää antia. Jo mainittujen lisäksi Virtasalmen, kylän ja koko kunnan markkina-arvoa nostaa Virran Puoti, jonka monipuolista tarjontaa ja korkeatasoista palvelua ei pidä unohtaa. Palveluhenkisyydestä kertoo myös saman omistajan kesäbaari, jonka ilmettä voisi parantaa paikallisuutta korostamalla. Keräystyön alla olevan kylähistorian esille tuominen sisustuksessa (vanha teksti-, kartta- ja kuva-aineisto, esineistö yms.) saattaisi olla riittävän yksilöllinen ratkaisu. Paikallishistorian avulla olisi mahdollista terästää myös retkeilyreittien sisältöä esimerkiksi täydentämällä Ylisjärven kierroksen rastitusta pontikkatehtaasta kertovalla taululla. Kessun kasvatuksen taas voisi tuoda esille vaikkapa näytösluontoisesti jonkin tapahtuman osana. Pohjolan tulisi olla käyntikohteena koko laajuudessaan, sillä Kerttu Weijon asuintalo on käytännössä pysyväisnäyttely hänen mittavasta työstään. Niin tämä kuin kotimuseokin kaipaa vain tiedottamisen tehostamista ja vierailukäytännön luomista. Samaisen Herapohjantien varressa ansaitsisivat esille tuomisen myös Reino Koskisen metalliveistokset sekä Lauri Kallion puuveistokset. Putkilahtea leimaa vahva kulttuurikylän maine, jota tulisi käyttää hyväksi markkinoinnissa. Historiallisesta taustasta kannattaa nostaa esille valtakunnallisesti merkittävät kuvataideleirit, joiden herättely käytännön tasollakin olisi pelkkää johdonmukaisuutta. Kokonaisuutta täydentää osaltaan leirejä johtanut Helmer Selin, jonka ateljeetalo Mehtänpeitto on Ylisjärven rannalla.

Etusivulle...

Julkaistu
Putkilahden
kylälehdessä:
11/2000 marraskuu





Sivun alkuun...

Palautelomake

Kyläsepän kuulemia

Silloin köyhän lapsen on töihin lähdettävä, konttaamasta kun käveleen nousee.