Tulopäivänä tutustumisleikin ja ruokailun jälkeen leiriläiset aloittivat kasvojen "kipsaamisen". Leiritalo hiljeni askarteluhetkeksi kun kasvoille, kelmun päälle siveltiin, ohuita kipsisuikaleita, joista tuli naamioiden pohjia.

Iltapäivällä leiriläiset pääsivät lumikenkäretkelle. Pienimmille talvisessa, upottavassakin matkanteossa oli varmasti haastetta, mutta iloisesti pulisten koko joukko saapui hämärtyvässä illassa Könnön rantasaunalle. Aitokiukaan löylyt ja iltapala odottivat leiriläisiä. Koululla iltaohjelma jatkui. Ryhmissä vuorotellen syntyivät pizzat jokaisen makuun. Uunista tulevat tuoksut sekoittuivat discon jytinään.

Toisena leiripäivänä kipsinaamiot saivat tekijänsä ilmeen. Erityisesti pimeässä hehkuvat fluorivärit olivat suosiossa. Iltapäivän tunneilla oli vielä pelejä, pöytäjääkiekosta biljardiin ja ulkona kisailua.

Sinisen koulun biljardipöytä oli ahkerassa käytössä.

Mukana olleille leirin onnistuminen on henkilökohtainen asia. Uudet kaverit, niin ohjaajat kuin leirikaveritkin olivat joillekin parasta. Kun ohjelma on monipuolista, siitä löytyy jokaiselle onnistumisen kokemuksia. Muistot syntyvät pienistä hetkistä ja muistojen vuoksi leirille halutaan tulla uudelleen.

Lumitouhujen lomassa syntyi kortinpeluurinki.

Itselleni paras muisto syntyi siitä, kun pienin leiriläinen, hädintuskin tiskipöydän korkuinen pesi huolellisesti ruokailuvälineitään ja työnsä tehtyään iloisin silmin kiitti minua hyvästä ruuasta.

Leirien siirtymien Putkilahteen on ollut kunnan energisen vapaa-aikaohjaajan toive, ajatuksena on ollut säilyttää kyläkoulu elävänä koulun loppumisesta huolimatta. Useasti mukana olleena ohjaajana ja ruoka- ym. huoltovastaavana kiitän kyläläisiä, joiden ansiosta lasten leirit ovat tuottaneet osallistujilleen suurta iloa. Toivottavasti yhteistyömme jatkuu.

Jokapaikan höylä & leirikokki
Heljä Taavitsainen

Palautelomake