On ilo onnitella 100-vuotiasta Putkilahden nuorisoseuraa, kun havaitsee sen olevan vireä ja asukkaiden toimivan aktiivisesti mukana. Sataan vuoteen mahtuu suuri yhteiskunnallinen murros ja monia, iloisia ja ikäviä tapahtumia. Seuran vetäjällä/vetäjillä on onnistuneessa toiminnassa keskeisin rooli. Putkilahden kohdalla mm. nykyisen puheenjohtajan Pentti Könnön 25-vuoden puheenjohtajuus todistaa sitoutumisesta ja motivaatiosta. Hyvät puitteet toiminnalle antaa remontoitu nuorisoseuran talo, joka on vaatinut talkoohenkeä.

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Väestö on keskittynyt viime vuosikymmeninä voimakkaasti asutuskeskuksiin. Tosin suurimmat kaupungit ovat jo enemmän menettäjän roolissa, koska nykyisin asutaan väljemmin ja kaupungeilla ei ole enää riittävästi sopivaa tonttimaata tarjottavana. Niinpä mm. Jyväskylän ympäristökunnat houkuttelevat erityisesti nuoria perheitä ja hyviä veronmaksajia. Korpilahti kuuluu myös Jyväskylän seutukuntaan ja saman työssäkäyntialueen sisälle. Korpilahdella on siten hyvät mahdollisuudet menestyä, johon jo upea luonto vaikuttaa merkittävästi. Samalla, kun kuntaan tulee saada houkuttelevia mahdollisuuksia asua, tulee myös pyrkiä uusien työpaikkojen luomiseen. Olemassa olevien yritysten kasvu ja uuden yritystoiminnan perustamien ovat tällöin keskeiset tavoitteet, jotka saavutetaan vain vireässä, suvaitsevassa ja viihtyisässä ympäristössä.

Ympäristön vetovoimaisuuteen nuorisoseuroilla on paljon annettavaa. Kun nykyiset asukkaat viihtyvät ja toimivat yhdessä, myös uusien tulokkaiden on helpompi asettua aloilleen. Samalla nuorten pysyminen paikkakunnalla tai paluu koulutuksen jälkeen on varmempaa. Yhteisöllisyydellä ja yhdessä tekemisellä on siten suuri merkitys alueen menestymisessä. Tämän ovat huomanneet myös tutkijat, jotka käyttävät asialle nimeä sosiaalinen pääoma. Sosiaalista pääomaa pyritään mittaamaan ja merkittävin mittari on seuratoiminnan aktiivisuus.

Keski-Suomen nuorisoseura perustettiin jo vuonna 1888, muutama vuosi aatteen Kauhavalla syntymisen jälkeen. Perustamisen takan olivat Jyväskylän Seminaariin Pohjanmaalta tulleet opiskelijat. Yli satavuotisen historian ajan nuorisoseurojen määrä Keski-Suomessa on pysynyt ilahduttavan suurena: meillä on 53 seuraa, joista aktiivisia 30 - 40 ja jäseniä yhteensä noin 5 000. Seuraintaloja on vielä pystyssä 32 kappaletta, joilla on myös kulttuurihistoriallista arvoa.

Nuorisoseuralaiset olivat myös aktiivisesti mukana perustamassa tänä vuonna 75 vuotta täyttävää maakuntaliittoa, nykyistä Keski-Suomen liittoa. Sekä suoraan että maakuntaliiton kautta nuorisoseuralaiset ovat vaikuttaneet mm. maakunnan sähköistämiseen, radioasemien saantiin, läänin ja yliopiston sekä maakuntamuseon ja keskussairaalan perustamiseen, matkailun ja urheilutoiminnan edistämiseen.

Nuorisoseurojen toiminta on vastannut aina ajan haasteisiin. Alkuaikoina, kun oppivelvollisuutta ei ollut ja koulutuksen saaminen oli harvempien etuoikeus, pääpaino oli maaseudulla kansansivistyksessä. Tämä oli työtä kansakunnan henkisen hyvinvoinnin ja sivistyksen puolesta voimakkaan yhteiskunnallisen murroksen jälkeen. Vastaavasti myös nyt, 90-luvun laman ja sitä seuranneen murroksen jälkeen, olemme tilanteessa, jossa nuorisoseuratoiminnalle riittää haasteita.

Anita Mikkonen

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 8/elokuu 2004.]