www.putkilahti.net
Etusivu Perustietoja Palvelut Tapahtumat Kyläseura
Vespuolen kylät tutuiksi yliopistoväelle

Jyväskylän yliopistosäätiön valtuuskunta ja hallitus saapuivat tämänvuotisella kesäretkellään vierailulle Putkilahden koulupuistoon, josta retki jatkui Oittilaan ja Leivonmäelle. Matkalla Putkilahteen vieraita opasti Pekka Suomäki, joka kertoi mm. kunnan kulttuurihanke Kumotuksesta.

- Ja muistakaa käyttää sanaa "Vespuoli" eikä "Vesipuoli", jos ette halua joutua naurunalaiseksi, kuului Pekan aiheellinen neuvo Putkilahteen saapujille.

Yliopistosäätiön valtuuskunta ja hallitus vierailivat Koulupuistossa.

Koulupuistossa arvovaltaiset vieraat saivat nauttia juhlavan lounaan, jonka valmistamisesta vastasi tammijärveläinen pitokokki Leena Salokoski.

Vieraille tarjottiin alkuruuaksi kasvissosekeittoa, pääruuaksi villisianfileetä ja sienikastiketta sekä kasvisgratiinia ja salaatteja. Jälkiruokana oli perinteistä uunijuustoa ja marjoja. Lounas saikin ihastuneen vastaanoton ja paljon ansaittuja kiitoksia.

Kun makuhermoja oli hemmoteltu tarpeeksi, oli puheiden vuoro. Vespuolen kylien ja erityisesti Putkilahden toimintaa valotti Anne-Maria Perttula. Päiväkunnan tilanteesta puhui Tarja Nieminen. Yliopiston vararehtori ja Tikkalan kyläaktiivi Paula Määttä kertoi esimerkin Tikkalan kylän yhteistyöstä yliopiston kanssa. Kunnan näkökulman kylien yhteistyötoimintaan toi kunnanjohtaja Anssi Nykäsen puheenvuoro.

Vieraat saivat tietoa mm. kylien historiasta, kulttuurista, luonnosta, seuratoiminnasta ja tapahtumista. Tapaamisen tavoitteena oli kertoa kylien tarjoamista mahdollisuuksista yliopistomaailmalle ja toisaalta miten yliopiston osaamista voisi hyödyntää kylien toiminnassa. Anne-Maria Perttulan mukaan kyläseurat odottavat yliopistomaailmalta suunnitteluapua hankkeille eli projektisuunnitelmien tekemistä. Lisäksi toivotaan yliopiston ja yritystoiminnan verkostoitumista kylätoiminnan kanssa. Kylätoiminta olisi myös pätevä tutkimuskohde, jossa tutkimusnäkökulmia löytyisi usealle tieteenalalle. Tutkimuskentän lisäksi kylillä on tarjottavana yliopistoväelle monipuolisia osaajia, palveluita ja tiloja esimerkiksi kokouskäyttöön ja lomanviettoon.

Kyläseurojen toiminnasta ja rahoituksesta
Anne-Maria Perttulan mukaan kyläseurojen toiminnalle antaa leimansa alueen runsas vapaa-ajan asutus, mikä näkyy mm. kesätapahtumien runsautena ja erilaisissa hankkeissa. Putkilahden kyläseura on mm. kunnostanut Kilvensalmen parkkipaikan ja veneranta-alueet, joita käyttävät vuosittain kymmenet lomailijat.

Luonto ja maisemalliset arvot koetaan tärkeiksi. Hoidettu maisema on kylän käyntikortti, joten maisemanhoitoon panostetaan paljon. Alueen monipuolisia ja merkittäviä luontoretkeilykohteita on raivattu ja rakennettu mm. luontopolkuja. Tienvarsien, rantojen ja kulttuurimaisemien siistiminen ja kunnostaminen sekä perinnemaisemien säilytys ovat myös olleet talkoiden kohteena. Hankkeisiin saadaan rahoitusta mm. EU:sta, Ympäristökeskukselta, Ympäristöministeriöltä ja veikkausvaroista. Kunta on avustanut Putkilahden Koulupuiston kunnostamista mm. antamalla korotonta lainaa ja materiaali- ja työavun muodossa. Museoviraston tuen ehtona on pihapiirin ja rakennusten säilyttäminen muuttamattomina.

Vespuolen vahvuus ovat monet vaikuttajat, jotka saavat kylien asioita eteenpäin kunnallisella tasolla ja muiden tahojen välityksellä. Hankkeiden taustalta löytyy yhteiskunnallista tukea ja monia yhteistyökumppaneita. Yrityskummit ovat osoittautuneet tärkeiksi monille paikallisille yrityksille. Kulttuurihistorian säilyttämiseksi on yhteistyötä tehty Pohjois-Päijänteen kansalaisopiston (mm. perinnekurssit) ja Korpilahden kunnan kulttuurihanke Kumotuksen (mm. kyläkirjojen julkaiseminen) kanssa.

Yliopiston rehtori Aino Salliselle annettiin muistoksi Putkilahden kyläkirja "Häreviä hakamehiä ja väkeviä vaimoja".

Kylien välinen yhteistyö haaste ja voimavara
Huomioitavia ovat useat Vespuolelle tulleet vuoden kylä -palkinnot: Putkilahti 1995, Rutalahti 1997 ja Oittila 2001. Saavutetut meriitit ovat ansaittuja tunnustuksia aktiivisuudesta. Kylät ovat ponnistelleet maineeseen osaavien ja yrittävien kyläläisten ja kylien välisen yhteistoiminnan ansiosta. Tärkeimpänä voimannäyttönä voitaneen pitää kesällä 2003 olleita Kylä kelpaa -asumismessuja, jotka Vespuolen kylät järjestivät EU:n tuella.

Anne-Maria Perttula mainitsi erääksi suurista haasteista juuri kylien ja kuntien välisen yhteistyön lisäämisen ja parantamisen.

- Kylätappelut ovat historiaa. Kilpailuhenki pitää virettä yllä, mutta kylien välinen kilpailu ei johda mihinkään. Asumismessut ovat hyvä esimerkki yhteistyön onnistumisesta, hän kiittelee.

Tarja Nieminen kertoi Vespuolen pitävän kärkipaikkaa TE-keskuksen rahoittamissa hankkeissa.

- Yrittämisen tahto näkyy, vaikka alue pieni onkin, hän korosti ja painotti, että juuri kylien ja kuntien välisellä yhteistyöllä saadaan aikaan jotain näkyvää. Yksin kylät ovat liian pieniä.

Tärkeintä on kylien pysyminen asuttuina ja toimivina. Vespuolen kehityksessä onkin nähtävissä monia positiivisia tekijöitä. Kärkisten silta on ollut tärkeä liikenneolojen parantaja ja pitkän epävarmuuden jälkeen sillan valmistuminen oli myös henkinen voitto. Se on osaltaan myös lisännyt asukasmäärää. Asumismessut saivat aikaan maallemuuttoinnostusta ja toivat alueelle näkyvyyttä ja kuuluvuutta. Palveluiden ylläpito on tärkeä osa toimivaa kylää. Vespuolen peruspalveluihin kuuluvat kauppa, koulu ja pankki ja niiden toiminta halutaan turvata. Myös vesiosuuskuntia pidetään tärkeinä.

Asukkaita kylät ottavat mielellään vastaan, vaikka Anne-Maria Perttulan mukaan "pikkuisen syynätään ketä otetaan", sillä hänen mukaansa maalla asuminen vaatii taitoa. Hän heittääkin todellisen haasteen yliopistolle järjestää maalle muuttajille suunnattuja valmennuskursseja.

Kyläaktiivin syvin olemus?
Monipuolinen ja aktiivinen toiminta on mahdollista kylien välisen yritteliään yhteistyön ja yhteiskunnan tukijärjestelmien taitavan käytön avulla. Kyläseurojen toiminnassa eri alojen osaajat pinnistelevät yhteisen päämäärän hyväksi. Kylän menestyksen eteen lukemattomia talkootunteja uhraavat ihmiset voivat jonkun mielestä olla vähän hulluja, mutta näiden harvojen kyläaktiivien panos kylien hyväksi on korvaamattoman arvokasta.

Anne-Maria Perttula löytääkin kylähullu-termille aivan uusia näkökulmia: kylätoiminta vaatii paljon luovaa hulluutta ja tahtoa. Talkoohengen on oltava vahvaa, lisäksi vaaditaan pitkäjännitteisyyttä ja stressinsietokykyä. Hänen mukaansa toiminta "vaatii naisia - ja erityisesti naisia". Näistä naisista monet ovat muualta muuttaneita ja jostain syystä juuri he saavat asioihin vauhtia.

- Umpikuuro ja sokea pitää olla: puskea vain eteenpäin, Anne-Maria nauraa, itsekin "Karjalan siirtolaisia", tullut Putkilahteen vuonna 1983.

Hän ilmoittautuukin esimerkkitapaukseksi todellisesta kylähullusta, jonka vapaa-aika menee kylätoiminnan hyväksi. Kävisiköhän yliopiston tutkimuskohteeksi?

Marjo Saarinen

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 9/syyskuu 2004.]

Nuorisoseura
 
Urheiluseura
 
Koulupuistohanke