www.putkilahti.net
Etusivu Perustietoja Palvelut Tapahtumat Kyläseura
Ihalahtinen RUNEBERG ja KALEVALA

Koska helmikuussa on sekä Runebergin että Kalevalan päivä, esitän päätoimittajan toivomuksesta muutaman ajatuksen niistä molemmista.

Johan Ludvig Runeberg (1804-1877) kiteytti runoilijana kuvan Suomesta muotoon: O tusen sjöars land - ”Maa tuhatjärvinen”. Maamme-runo kannattaa lukea kokonaan: niin eläytyvästi siinä kuvataan maamme luontoa, kansamme kovia kohtaloita ja ehtymätöntä tulevaisuudenuskoa. Korpilahdella löydettiin viime kesänä aiheeseen uusi näkökulma, kun Runebergin Suomi-kuva ja Martti Korpilahden kuva Keski-Suomesta otettiin vertailuun. Yhteislauluiltaan huipentunut sunnuntai on saanut osakseen myönteistä huomiota kunnan rajojen ulkopuolellakin.

Ekologisen ajan ihminen voi lukea Hanna-eepoksen (1836) vihreän aatteen runoelmana. Kun Hannan veli August hurmaa ”korskan Marian”, tanssiaiskaunottaren, miehekkäällä olemuksellaan ja luontoajatustensa rikkaudella, maaseutu ja luonto saavuttavat voiton kaupunkikulttuurista. Tyttö muuttuu syvällisesti.

Mutta ei Runeberg mikään natura-mies tai luonnonhaihattelija ollut, vaan ymmärsi syvällisesti maanviljelijöitä. Hirvenhiihtäjillään (1832) hän muutti kaupunkilaisten suhtautumisen maalaisiin arvostukseksi ja myötäelämiseksi. Lehtimiehenä hän toimi määrätietoisesti katovuodesta kärsineiden talonpoikien hyväksi, lahjoitti jopa toisen runokokoelmansa tuoton 1833 hätäapuna Pohjanmaan talonpojille. Hirvenhiihtäjien maatalousyhteisössä ihmiset auttavat toisiaan, koska kruunusta ei apua ole. Aasian katastrofin yhteydessä kävi ilmi, että tuhorannikot ovat yhteiskunnallisessa kehityksessään samassa vaiheessa kuin Suomi oli 1800-luvun alussa: juuri siksi kanta-asukkaat kykenivät välittömästi auttamaan toisiaan ja matkailijoita. Hirvenhiihtäjien solidaarisuusidea voi puhutella meitä uudella, yllättävällä tavalla.

Runeberg ei ollut vain Vänrikki Stoolin tarinoiden runoilija vaan myös armoitettu lyyrikko, aitojen tunteiden tulkki, joka kirjoitti yksinkertaista, nasevaa kieltä. Kokeillaanpa yhtä hänen pienoiskuvistaan (Idyllejä ja epigrammeja, ensimmäinen sarja 2). Hitaalta hämäläiseltäkään ei aikaa kulu kuin kymmenen sekuntia:

Ensin puron ensi kupla särkyy,
ensin kuihtuu kevään ensi kukka.
Ensi rakkautes, sydän nuori,
yli kaiken muun se elää täällä.
(suom. Teivas Oksala)

Kuulen jo Myllypuron solinan korvissani, näen jo silmissäni leskenlehdet, muu onkin sitten henkilökohtaista, eikä sydämenikään enää ihan nuori ole.

Toissa vuosisadan puolivälissä me tarvitsimme sekä kansallisrunoilijan (J. L. Runeberg), kansalliskirjailijan (Aleksis Kivi) että kansalliseepoksen (Kalevala), vaikka jo roomalaiset tulivat toimeen yhdellä eepoksella, Aeneiksellä.

Jean Sibeliuksen ja Alvar Aallon ohella Kalevala on yksi kulttuurimme lippulaivoista. Se purjehtii täysin purjein maailman meriä. Se tunnetaan kaikissa maanosissa, ja sitä on käännetty 150 kielelle: kokonaan se on tulkittu 50 kielellä latinaakaan unohtamatta.

Elias Lönnrot (1802-1884) kokosi Kalevalan aidosta kansanrunoaineistosta, jonka oli itse kerännyt jalkapatikkamatkoillaan, ja julkaisi suureepoksen lopullisessa muodossa 1849. Kokonaisuus on Lönnrotin luova teko, suurimpia mitä Suomessa on tehty. Mallina oli ennen muuta Homeroksen Ilias, josta Lönnrot omaksui ajatuksen suuresta sodasta ja suuresta meriretkestä. Tulos vastasi täydellisemmin kuin yksikään muu teos romantiikan käsitystä kansanrunopohjaisesta suureepoksesta. Näin kirjallisuutemme kansallisin saavutus liitti meidät lopullisesti Eurooppaan.

Mikä olisi laajan runoelman tähtihetki, sopiva lopuksi lainattavaksi? Lainaan ne kuolemattomat sanat, joilla Lemminkäisen äiti Tuonelan virran rannassa herättää poikansa henkiin (kymmenen sekuntia):

”Nouse pois makoamasta,
ylene uneksimasta
näiltä paikoilta pahoilta,
kovan onnen vuotehelta!”
Nousi mies makoamasta,
heräsi uneksimasta.

Tämän äidinrakkauden ylistyslaulun on Akseli Gallen-Kallela luonut kuvaksi maalauksessaan, jossa mallina oli hänen oma äitinsä.

Teivas Oksala

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 2/helmikuu 2005.]

Nuorisoseura
 
Urheiluseura
 
Koulupuistohanke