www.putkilahti.net
Etusivu Perustietoja Palvelut Tapahtumat Kyläseura

Taimi Aleksandra Laineen(os. Nieminen) muistolle

Sinä äitini Taimi olit syntynyt Koskisen paikalla olevassa mökissä 06.09.1917. Vartuit siellä lähes vuoden vanhaksi. Sieltä vanhempiesi Hilma ja Emil Niemisen ja isoveljesi Laurin kanssa yhdessä muutitte vanhaan Kotirantaan. Siellä sait vielä seuraksesi sisaruksia: Liisan, Katrin, Veikon ja Kirstin.

Taimi Aleksandra Laine

Koulun kävit Putkilahdessa jonne oli matkaa 5 km. Matka oli vaikeakulkuinen kinttupolku, ja osa veneellä salmen yli. Eväät repussa lähdit sitkeästi joka arkiaamu koulun penkille. Illalla oli vielä osallistuttava lasten kaitsemiseen, kun äiti oli navetalla. Leikkejä ja omaa aikaa ei ollut, koska niitä pidettiin turhana ajanhukkana. Isäsi ja äitisi haaveilivat vähän isommasta tilasta, ja niinpä ne sinun ollessasi 15-vuotias ostivat Rauhamaan tilan. Olet kertonut, että Rauhamaalle muutto oli mieluisa, teistä tuli niin sanottuja talollisia.

Yhdeksäntoistavuotiaana sinun teki mielesi kouluun ja vanhempiesi vastustuksesta huolimatta lähdit kuitenkin Laukaan Kuusaaseen karjanhoitokouluun. Koulunjälkeinen työpaikkasi oli Ähtärissä. Kerroit, että ensimmäisellä palkkarahoillasi ostit itsellesi polkupyörän, koska yleiset kulkuneuvot olivat vähissä, niin pyörällä ajoit pitkiäkin matkoja. Ähtäristä työpaikka vaihtui Teiskoon ja sieltä Kylmäkoskelle.

Karjakkona ollessasi alkoi sota-aika, joka oli sinulle kuin muillekin raskasta aikaa. Olit kuitenkin sitkeä nuori nainen, mutta jaksoit eteenpäin, vaikka läheisistäsi olit menettänyt isäsi 1939 ja veljesi sodassa 1944. Löysit sitten vierellesi isäni Uuno Laineen Toijalasta, ja menitte kihloihin 1942 ja solmitte avioliiton juhannuksen jälkeen 1943. Sota jatkui vielä. Lapin sodan jälkeen vasta voitte alkaa yhteistä elämää. Kodiksenne ostitte perikunnalta Kotirannan ja sait palata alkujuurillesi.

Minä synnyin vanhassa Kotirannassa 1945 ja vanhemmillani kova työ ja puurtaminen alkoi. Kun rakennukset olivat Kotirannassa erittäin huonot, päätettiin rakentaa talo uudelle paikalle vastapäätä Kouhia. Sinne pääsimme muuttamaan 1947 kesällä. Siellä syntyivät veljeni Markku 1948 ja Ismo 1951. Samoin navetta siirrettiin lähelle.

Elämäsi jatkui pientilan emäntänä. Teit raskaita työpäiviä hoitaen karjan sekä perheen, isäni ollessa metsätöissä. Olit oppinut karjanhoitokoulussa lehmien vasikointiin liittyvät ongelmat, sen vuoksi sinua haettiin auttamaan vasikoinnissa. Aina olit valmis lähtemään ja väliin otit minutkin mukaan. Kerroit, että Putkilahdessa ei ollut montakaan karjatilaa jossa et olisi käynyt niin sanottuna ”eläinlääkärinä”. Karjanhoito oli Sinulle tärkeä asia, maidon piti olla aina hyvää ja rasvaprosentit korkealla.

Elämä kulki kulkuaan, välillä alamäkeä ja välillä ylämäkeä, mutta meistä lapsista jaksoit kuitenkin aina huolta kantaa. Lastenlapsia ja lastenlastenlapsia Sinulle kertyi kaikkiaan 11. Keväällä 1980 koit suuren surun, kun isäni Uuno kuoli äkillisesti. Olit kirjoittanut päiväkirjaasi kuinka on ikävää ja yksinäistä kun ei ole puhekaveria.

Kotirannassa vuosia kertyi 43. Vanhuus alkoi lähestyä ja halusit kirkonkylään asumaan. Toiveesi täyttyi ja se oli sinulle iloinen elämän muutos. Nuorruit heti kymmenellä vuodella kun tuli uusia ystäviä sekä harrastuksia. Olit ahkera kerhoissa ja kerhomatkoilla kävijä. Teit jopa pari ulkomaanmatkaakin josta olet kirjoittanut matkapäiväkirjaasi meille lapsille muistoksi matkakertomukset. Voimien vähetessä harrastuksesi vähenivät, mutta olit tyytyväinen kun jaksoit käydä Korpihovin päiväkeskuksessa monissa tilaisuuksissa. Ne olivat Sinulle viimeaikoina päivän kohokohtia.

Lähtösi täältä joukostamme tuli yllättäen 20.03.2005. Aamulla käydessäni en osannut arvata, että se oli viimeinen tapaamisemme. Olithan juuri kertonut että olosi on nyt parempi kuin pitkään aikaan. Olit aina toivonut, että saisit lähteä täältä ilman tuskia ja kärsimyksiä. Toiveesi oli toteutunut. Me lähiomaiset uskomme että sinulla on nyt hyvä olla ja olet päässyt isän luo.

Orvokki Kakko
tyttäresi

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 6/kesäkuu 2005]

Nuorisoseura
 
Urheiluseura
 
Koulupuistohanke