Kylätalolle viikottain väentupatoimintaa?

Putkilahden kyläseuran viime kevään yleisessä kevätkokouksessa ideoitiin toiminta-ajatuksia omaan kiinteistöön ja muutenkin. Kannatusta sai muistaakseni koulun käyttäminen erilaisiin kuntoa, yhdessäoloa ja terveyttä edistäviin asioihin. Kylätalolla saatettaisiin pitää esim. kerran viikossa kylän senioreille - ja miksei muillekin mukaan haluaville - väentupa-päivää, jossa olisi iltapäivän ajan:

- mahdollisuus tavata toisia, keskustella, lueskella lehtiä ja kirjoja
- aterioida yhdessä ja laittaa ruokaa porukassa jolloin saadaan monipuolista edullisemmin
- tilata terveydenhoitaja paikalle luennoimaan erilaisista aiheista
- järjestää ohjattua kuntouttavaa ryhmäliikuntaa sisällä tai ulkona
- pitää erilaisia käsityökursseja tai muita kursseja
- sekä tietenkin nauttia kunnon pullakahvit!

Kuten kaikessa toiminnassa, tässäkin tarvitaan muutamia henkilöitä järjestelemään asioita etukäteen. Pieni vaiva, iso ilo yhdessä. Kaikki kävijät voisivat aikaa myöten toimia omalta osaltaan tapahtuman järjestelyissä heille luontuvalla tavalla, muutenkin kuin kahvikassan kautta.

Peräänkuulutetaan siis sanotuntapaiseen toimintaan halukkaita henkilöitä ilmoittautumaan kyläseuran aktiiveille tai allekirjoittaneelle. Ilmoittautuminen ei sido vielä mitenkään, katsotaan ensin onko niin paljon kiinnostusta, että saadaan ryhmä kasaan. Vastaan otetaan tietenkin myös yksittäisiä aloitteita joko yllämainittujen tai muuntyyppisen tempauksen järjestämiseksi.

Näin on marjat: kylän lähimetsien kerättäviä ja kierrettäviä
Putkilahden luonnon lehtomaiseen ominaisluonteeseen kuuluvat tietenkin lehdon kasvit. Juuri näihin aikoihin heinäkuun vaihduttua elokuuksi kehittyvät useiden myrkyllisten kasvien marjat. Ne ovat poimijan ulottuvilla siis juuri samoina aikoina, kun mustikat ja muut syötävät marjat kerätään talteen.

Näsiä ja alemman kuvan mustaketunmarja ovat Putkilahden lehtomailla esiintyviä myrkyllisiä kasveja.

Mustaketunmarja.

Sinisen, yksittäisen myrkyllisen marjan kasvattaa sudenmarja ja mustanpuhuvan marjatertun mustakonnanmarja. Punaisia, soikeita ja hyvin myrkyllisiä marjoja on näsiällä pitkin varttaan, kun taas lehtokuusaman punaiset marjat ovat pyöreitä eivätkä niin myrkyllisiä. Terttuseljan punaiset jauhoiset marjat eivät ole myöskään kovin vaarallisia, mutta niitä ei lapsikaan luultavasti lähesty pensaan tympeän hajun takia. Myöhemmin kypsyvät vielä kielojen ja oravanmarjojen punaiset marjat, jotka ovat nekin myrkyllisiä - kielo on muuten näsiän ohella luontomme myrkyllisimpiä kasveja. Tämä on esim. allergikkojen ja heidän vanhempiensa hyvä tietää. Tuomella ja korpipaatsama-pensaalla marjat ovat kypsinä mustat; näistä paatsaman marjat ovat vaarallisempia.

Suomessa ei liene paljonkaan sattunut vakavia myrkytyksiä luonnonkasveista johtuen; tuttujen hyvien metsämarjojen erottaminen vaarallisista siirtyy melkein huomaamatta sukupolvelta toiselle, kunhan vain lapset joskus pääsevät vanhempien kanssa marjametsään. Helsingin Yliopistollisen keskussairaalan alla toimii Myrkytystietokeskus (HYKS 09 - 4711), josta saa ohjeita esim. pienen lapsen syötyä myrkyllisiä marjoja. Sieltä saa tietoa myös kulttuurikasvien myrkyllisyydestä.

Arkkitehtuuriretki Helsinkiin elo-syyskuussa?
Aiheena saattaisi olla vaikkapa Helsingin Empire-keskusta, Esplanadin rakennustaide, Temppeliaukion kirkko, eduskunta, Töölönlahden rantakohteita - ohjelmaa voidaan rukata lähtijöiden toiveiden mukaan. Tarkoituksenmukaista olisi liikkua paikan päällä jalan/ratikalla, siten kohteista saa eniten irti ja turhaa odottelua ja bussiin siirtymisiä on vähemmän. Edellyttää, että Helsinkiin päästään jonkin ostosretkueen kanssa samalla bussilla. Hinta olisi ostosmatkan hinta. Kiinnostuneet soitelkaa Timolle!

Timo Suominen

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 8/elokuu 2005]