Tilastotietoa Putkilahdesta

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen ”SuomiCD” -aineistoon, jolla noin kahden vuoden välein julkaistaan runsaasti kyläkuntatasoista tilastotietoa. Kun tilastoissa puhutaan vuodesta, tarkoitetaan vuoden viimeistä päivää. Siis esim. 2003 tarkoittaa 31.12.2003 vallinnutta tilannetta.

Runsaasti erilaista tilastotietoa tarjolla
Alla olevaan taulukkoon on koottu edustava joukko Putkilahtea, sen naapurikyliä ja Korpilahden kuntaa koskevia tilastotietoja. Nämä tilastotiedot määrittelevät - Tilastokeskuksen sanoin - kylän tai kunnan ”tilastollisen alueprofiilin”. Tilastokeskus antaa myös sanalliset kuvaukset: Putkilahti ja Tammijärvi ovat ”tyydyttävän ostovoiman pientaloalueita maaseututaajamassa”, Oittila ja Rutalahti-Kivisuo ”keskiostovoiman pientaloalueita maaseututaajamassa”. Korpilahti on ”keskiostovoiman pientalovaltainen maaseutumainen kunta”.

Tässä taulukossa Putkilahti tarkoittaa postinumeroaluetta, jossa postiosoitteen postinumero on 41870, Oittila muodostuu postinumeroalueesta 41880, Tammijärvi alueesta 19910 ja Rutalahti-Kivisuo alueesta 41710.

Putkilahti verrattuna muihin kyliin
Oheisen taulukon mukaan Putkilahdessa asuu muihin kyliin verrattuna koulutettua, keskiluokkaisempaa, väljästi asuvaa väkeä, jotka käyvät töissä kaukana kotoa. Tulot ja menot osataan suhteuttaa toisiinsa.

Putkilahtelaiset ovat koulutettua väkeä. Koulutettuihin lasketaan ne, joilla on ylioppilastutkinto, ammatillinen tutkinto tai korkeakoulututkinto. Vuoden 2001 lopulla putkilahtelaisista 6 prosentilla oli ylioppilastutkinto, 36 prosentilla ammatillinen tutkinto ja 6 prosentilla korkeakoulututkinto. Koulutettujen osuus on viime vuosina noussut pikku hiljaa.

Putkilahden talouksissa keskitulot ovat suhteellisen pienet, mutta vastaavasti velat ovat pienimmät ja varallisuus hyvällä tasolla. Putkilahdessa nämä kaikki talousluvut ovat viime vuosina kehittyneet oikeaan suuntaan.

Putkilahdessa asutaan väljimmin, jokaisella on käytössään keskimäärin 42 neliömetriä.

Tilastolukujen valossa Putkilahden haaste on työpaikkojen vähyys. Työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2001 vain 38%. Tuolloin Putkilahden 58:sta työtä tekevästä henkilöstä vain 22:lla oli työ täällä, tästä luku 38%. 17 henkilön työpaikka oli muualla Korpilahden alueella, 7 henkilön työpaikka Jyväskylässä, loput kävivät töissä jossain muualla. Pieni työpaikkaomavaraisuus näkyy suoraan keskityömatkojen pituutena. Yhdensuuntainen keskimääräinen työmatka 29 kilometriä vaikuttaa pitkältä, kun luvussa ovat mukana kaikki työtä tekevät, myös kotonaan työskentelevät. Työpaikkaomavaraisuus on vähentynyt vuoteen 1995 verrattuna, mutta kääntynyt pieneen nousuun vuosituhannen alussa. Vastaava myönteinen kehitys näkyy keskityömatkan lyhenemisenä.

Putkilahden muita tilastolukuja
Vuonna 2001 Putkilahden 68 hengen työvoimasta 50% oli palkansaajia, 28% maatalousyrittäjiä, 7% muita yrittäjiä ja työttömänä 15%. Vastaavat prosenttiluvut vuonna 1995 olivat 38%, 38%, 11% ja 13%.

Putkilahtelaisten ammattirakenne vuonna 2000: teknis-luonnontieteellinen työ (3 henkilöä), hoivatyö (4), opetustyö (4), hallinto- ja toimistotyö (2), kaupallinen työ (4), maa- ja metsätalous sekä kalastus (23), kuljetus- ja liikennetyö (4), teollinen työ (5), palvelutyö (13), muu työ (1), tuntematon (5).

Vuonna 2003 Putkilahdessa oli 94 henkilöautoa. Henkilöautojen lukumäärä oli sattumalta täsmälleen sama kuin talouksien lukumäärä. Henkilöautojen keski-ikä oli 10,6 vuotta. Keski-ikä on vuosien mittaan säilynyt kutakuinkin samana tai kasvanut hieman.

Kylälehden toukokuun tilastoartikkelissa todettiin, että Putkilahden asukasmäärä laski 1990-luvulla, mutta kääntyi nousuun 2000-luvulla. Vuoden 2000 lopulla Putkilahdessa asui 207 asukasta, mutta vuoden 2003 loppuun mennessä asukasmäärä oli noussut 217 henkilöön. Vuoden 2000 lopulla putkilahtelaisten keski-ikä oli 49,2 vuotta, mutta vuoden 2003 lopulla vain 48,3 vuotta.

Risto Perttula
Lähde: Tilastokeskus

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 9/syyskuu 2005]