www.putkilahti.net
Etusivu Perustietoja Palvelut Tapahtumat Kyläseura

Mietteitä kirjallisuuden merkkipäivänä

Lokakuun 10. päivä on Aleksis Kiven päivä, se on myös suomalaisen kirjallisuuden päivä.

Voimme esittää kysymyksen, - mitä kirjallisuus oikeastaan on?

Tavallisesti kirjallisuuteen katsotaan kuuluviksi romaanit, runot, sadut ja näytelmät. Mutta entä sanomalehdet, sarjakuvat, tietokirjat, eivätkö ne myöskin ole kirjallisuuden piiriin kuuluvia? Millä tavalla kirjallisuus rajataan? Puhutaan hyvästä ja huonosta kirjasta. Puhutaan kauniista runoista ja täysin käsittämättömistä runoista. Kukin lukija taitaa olla kriitikko, mutta onko lukijalla tietoa, mitä hänen lukemansa teksti todellisuudessa on? Kuitenkaan ilman lukijaa kirjallisuutta ei olisi lainkaan.

Ottaessaan kirjan käteensä lukija antautuu tietämättään alttiiksi tuhatlukuisille vaikutuksille. Yksi kirja ei ole yksi, sen taustasta virtaavat yhteydet moniin muihin kirjoihin, aikoihin, ajatuksiin. Kirja on kudelma valtavasta moninaisuudesta. Siksi kirja antaa aina. Emme ainoastaan lue kirjaa; otamme sen vastaan kokonaisuudellamme, ulkoisella ja sisäisellä. Kirjaan kätkeytyy salattua energiaa, joka tuottaa lukijalle merkityksiä.

Suomalaisen kirjallisuuden suurin nimi on Aleksis Kivi. Hänen laajin ja loisteliain hengentuotteensa on romaani Seitsemän veljestä. Romaani vie lukijansa mukaan seitsemän erilaisen miehen, veljeksen, elämänkokemuksiin piirtäen samalla heistä jokaisesta riemullisen värikkään luonnekuvan. Romaani sisältää lisäksi runsaasti historiallista kansanperinnettä oman kansamme vanhoista tavoista, työnteosta, metsästyksestä, koko elämän monisäikeisestä kirjosta arkineen ja juhlineen.

Yli sadan vuoden takainen suomalaisten sanavarasto alkaa olla nykyajan ihmiselle jo vierasta. Kiven romaanissa vilahtelevat monet herkulliset sanat kuin kutsuen lukijaansa tutkimaan niiden syntyperiä tarkemmin. Siellä puhutaan vaikkapa jalkapuusta, tulinuijasta, retelirattaista, killattavasta parakraaffista, elohaasiasta, kakkulasauvasta ja risuäkeestä.

Aleksis Kivi tunsi kansanosan, josta hänen kirjansa kertoo. Koko romaani elää suomalaisessa maisemassa suomalaisten ihmisten omassa elämässä varmalla pohjalla. Seitsemän veljeksen kautta romaanitaide tuli tavalliselle kansalle läheiseksi ja sen myötä rakentui myös kansanhuumorin perusta suomalaiselle kirjallisuudelle.

Tiedämme, kuinka seitsemän veljeksen elämä muuttui ratkaisevasti heidän opittuaan lukemaan. Lukemisen merkitystä ei pitäisi aliarvioida tälläkään aikakaudella, vaikka monenlaiset uudet tiedonvälittäjät ovat tulleet kirjan rinnalle. Kirjat ovat edelleenkin parhaita tietolähteitä ja lisäksi niiden kautta avautuvat laajat näköalat elämiseen ja olemiseen ennen ja nyt. Matka kirjaan on aina antoisa.

SIIS: LUKEKAAMME!

Aune Turunen

[Putkilahden kylälehden 10/lokakuu 2005 pääkirjoitus]

Nuorisoseura
 
Urheiluseura
 
Koulupuistohanke