www.putkilahti.net
Etusivu Perustietoja Palvelut Tapahtumat Kyläseura

Putkilahteen syntynyt tyylikäs jazz-tapahtuma

Monet hyvät ideat syntyvät kevyellä otteella, ikään kuin heittona ja sitten katsotaan kestääkö ajatus yhteisön katsetta. Myös Putkilahti Jazzin syntyminen noudattaa perinteistä kaavaa. Tarvittiin Tapio Leinon idea, kepeä heitto Virran Puodissa 1998 ja Pekka Salosen kannustava asenne. Sitten tarvittiin tapaaminen Marja ja Veikko Riikosen kodissa ja ajatus olikin valmis toteutettavaksi. Nyt Putkilahti Jazz on elänyt lähes vuosikymmenen ja se on saavuttanut mainetta jo alan piireissäkin. Nyt se osaltaan jo rakentaa positiivista kuvaa Putkilahdesta ja putkilahtelaisista. Tapahtuma on vuosien aikana kehittynyt. Tärkeä hetki oli kun tapahtuma siirtyi muutama vuosi sitten Koulupuiston miellyttävään ympäristöön.

Jazz-it -tapahtuman esiintyjien rekrytoinnista kiitos kuuluu Tapio Leinolle (kuvassa vasemmalla). Tässä hän on Markku Turusen haastattelussa tätä juttua varten.

Tapio Leinon ideoimaa tapahtumaa voidaan pitää lahjana putkilahtelaisille. Leinon idea ja ammattitaitoinen tapa toimia on innostanut myös monet putkilahtelaiset mukaansa. Tasokkaan jazz-päivän järjestäminen ei ole pikku juttu. Se vaatii paljon työtä. Pelkkien ideoiden varassa ei saavuteta mitään, vaan kaikki on organisoitava ja tehtävä. On hankittava hyvät taiteilijat, luotava yhteydet mediaan, hoidettava markkinointi ja hankittava iso määrä erilaisia välineitä keittiölaitteista äänentoistoon jne. Kaikki tapahtumat edellyttävät myös oikeaa ilmapiiriä ja henkilöitä, jotka näkevät asioiden merkityksen, ovat samanaikaisesti sopivasti idealisteja ja realisteja, kykenevät innostamaan muita ja tekemään surutta työtä yömyöhään asti. Taiteilijoiden ja suunnittelijoiden lisäksi juhlassa on tarjoiluhenkilökuntaa, järjestysmiehiä, äänentoistoammattilaisia jne. Kaiken organisointi vaatii kontakteja, aikaa ja tyylitajua. Paikallisten asukkaiden ja myös mökkiläisten osaamisen ansiosta Putkilahti Jazz on kehittynyt hienoksi tapahtumaksi. Järjestelyissä on mukana koululaisiakin, jotka mm. huolehtivat hienovaraisesti roskien keräämisen jo juhlan aikana. Huomionarvoinen asia, jota monet suuretkaan festivaalit eivät ole oivaltaneet. Putkilahti Jazz on nyt kuin tervetulotoivotus. Tapahtuma on saavuttanut yleisön vankkumattoman suosion jo usean vuoden ajan.

On totta, että Putkilahden jazz-tapahtumaa voidaan pitää pienenä ihmeenä. Mutta on syytä myös muistaa Putkilahden historia. Helmer Selinin järjestämä ja arvostusta saanut kuvataideleiri 50-luvulla oli vain yksi osoitus putkilahtelaisten kulttuuritahdosta. Tässä ei voida unohtaa Pentti Reinan 60-luvulla taidolla johtamaa torvisoittokuntaa, kyläläisten aktiivista kuorotoimintaa ja monien ihmisten innostunutta musiikkiharrastusta. Jo perinteidenkin puolesta Putkilahdessa on olemassa kaikki henkiset edellytykset jazz-tapahtuman järjestämiseen. Mutta pelkkä historia ei riitä, vaan tarvitaan nykyisen sukupolven panos, josta ensimmäisenä tulee mieleen mm. Marja Riikosen vauhdikas ote juhlan toteuttamisessa.

Miksi Jazz?
Voidaan sanoa, että jazzin saapuminen Putkilahteen oli onnellisten sattumien summa. Tuskin Putkilahteen olisi voinut syntyä uskottavaa rock- tai iskelmätapahtumaa. Myös puhtaasti klassinen konserttisarja tuskin olisi saanut täällä laajaa vastakaikua. Musiikin muotona jazz on hyvä valinta Putkilahteen. Jazz on sopivasti viihteellistä, svengaavaa, mutta se voi olla myös teoreettisesti haastavaa.

Jazzin syntyhistorian tarkka määrittely on ehkä mahdoton tehtävä, mutta yleisesti katsotaan, että jazzin juuret ovat syvällä USA:n pelloilla ja esiurbaaneissa taajamissa. Jazzin muotoutumisen ja suosion kannalta tärkeä kausi oli kun New Orleansissa syntyi 1900-luvun alussa kukoistava katusoittokulttuuri. Alussa jazzia todellakin soitettiin ulkoilmassa, melkein samoin kuin Putkilahdessa nyt. New Orleansin kirjava ja suurelta osin kreolitaustainen espanjan- tai ranskankielinen väestö tarjosi myös poikkeuksellisen monikulttuurisen pohjan erilaisten soittajien ja heidän edustamiensa musiikillisten muotojen kohtaamiselle. New Orleansin maine jazz-kaupunkina levisi nopeasti. Kaupunki veti puoleensa muusikoita muualtakin Amerikasta, minkä seurauksena syntyi tyylien kirjo, innostavia esikuvia ja soittajien välistä kilpailua. Lopulta syntyi kokonainen, jopa akateeminen musiikkikulttuurin muoto, josta tuli helposti myös valkoisten amerikkalaisten musiikkia. Jazz levisi nopeasti Eurooppaan ja sittemmin kaikkialle maailmaan. Nyt jazzia soitetaan suurissakin saleissa mitä erilaisimmille yleisöille.

Jazzin esihistoria vaikuttaa edelleen sen muotoihin ja sosiaaliseen statukseen. Jazz eroaa jo taustaltaan klassisesta musiikista. Se on syntynyt Amerikassa ja pääasiassa mustan väestön keskuudessa. Klassisen musiikin kehitys on sitä vastoin eurooppalainen ilmiö ja sen kehitys perustunut pääasiassa suurten hyväksyttyjen ja valtarakenteiden kannalta keskeisten organisaatioiden, ensin kirkon, hovien ja sittemmin musiikkiakatemioiden muovaamien ihmisten ja arvojen varaan. Jazz lähti kaduilta ja pelloilta ja se osin jatkaa elämäänsä siellä vieläkin, vaikka onkin jo saanut myös akateemisissa piireissä aidon hyväksynnän. Inhimillistä neroutta kukaan ei pysty pitkään kieltämään, vaikka joillakin tahoilla on halua siihenkin ollut.

Tällä hetkellä ei voida sanoa, missä jazzia soitetaan parhaiten. Myös eurooppalainen jazz on kehittynyt huipputasoiseksi. Hyviä jazz-muusikoita löytää nykyisin lähes kaikista maista. Jazzin vaikutus on ollut moninainen. Nyt ei tarvitse enää kiistellä jazzin asemasta. Jazzista on tullut erityisesti liberaalin älymystön musiikkia. Jazzin paras osa on kiistatta saavuttanut korkeakulttuurin statuksen. Voidaan todeta, että moni klassinen sävellys on jo velkaa jazzille. Ensimmäisenä mieleen tulevat jotkut Igor Stravinskin ja suomalaisista Matti Raution ja Esa-Pekka Salosen sävellykset. Myös monet jazz-muusikot ovat käyttäneet klassisen musiikin keinoja luovuutensa pohjana. Monet tietävät kuinka Louis Armstrong ja Benny Goodman käyttivät Bachin teemoja. Sittemmin mm. ranskalainen Boulou Ferre on jatkanut jazzin avointa perinnettä. Hänen musiikillisena materiaalinaan toimii koko musiikin arsenaali, kevyt iskelmä, keskiaikainen kirkkomusiikki, lintujen laulut, Messiaenin harmoniaideat, Mozartin motiivit jne. jne. Hyvä jazzmuusikko ei hautaudu kaavoihin, vaan napsii vapaasti ideoita lähes kaikesta siitä, mikä tuntuu hyvältä, käyttökelpoiselta.

Musiikin muotona jazz ei ole pitkään aikaan ollut pelkästään villiä improvisointia tai velttoa jammailua, vaan monet jazzmuusikot esim. Django Reinhardt ja Miles Davis ovat luoneet tarkasti määriteltyjä sävellyksiä, rakenteita, jotka ovat saavuttaneet jo klassikon aseman. Pohjimmaltaan jazz on soittajien luomaa musiikkia ja elää vahvasti nykyajassa, tässä ja nyt hetkessä.

Jazzin kansainvälisyytä kuvaa myös sen eri kirjoitustavat. Anglosaksisella kielialueella kirjoitetaan lähes poikkeuksetta `Jazz´, Saksassa näkee usein kirjoitettavan `Jatz´ ja Suomessa yhä useammin kirjoitustavan `Jats´. Jazzista on siis moneksi jo kirjoitusasusta lähtien. Amerikkalainen kirjoitustapa on kuitenkin käytetyin.

Jyväskylän Puhallinorkesteri Koulupuistossa 10.6.2006

Pienimuotoisuudestaan huolimatta Putkilahti Jazz ei ole hengeltään provinsiaalinen tapahtuma, vaan se liittää kirkkaalla säikeellä Putkilahden kansainväliseen kulttuuriseen genreen. Vaikka Putkilahti Jazzin perusvoimat ja muusikot ovat säilyneet jo vuosia lähes samana, soitettava ohjelmisto on vaihtunut vuosittain ja solisteiksi on saatu myös kuuluisuuksia. Putkilahti Jazzin monivuotiset vieraat, Nikke Iso-Möttösen johtama Jyväskylän Puhallinorkesteri, Mika Heltelän johtama Jytke BigBand ja Willie & The Wolves valloittivat jälleen kerran yleisönsä. Voimme olla iloisia muusikoiden panoksesta ja siitä, että Putkilahdessa on vieraillut jazz-laulajana tunnettu Maija Hapuoja ja viimeksi suomalaisten suuresti arvostama laulaja ja näyttelijä Ritva Oksanen.

Ritva Oksanen Koulupuistossa 10.6.2006

Nykyisin Suomi tarvitsee myös pienimuotoisia kulttuuritapahtumia. Megaluokan festivaaleilla on lähes aina omat lieveilmiönsä. Putkilahti Jazz on ideana ja toteutuksena nappisuoritus. Putkilahti Jazz tarjoaa nykyisin ripauksen sitä henkeä, josta Pori Jazz tuli kuuluisaksi 60-luvulla ja jota monet jazz-diggarit edelleenkin kaipailevat. Kyse on tunnelmasta, tyylistä ja sosiaalisesta avoimuudesta. Tänäkin vuonna musiikkiesitykset olivat vetäviä ja yleisö vaikutti poikkeuksellisen tyytyväiseltä. Voimme olla ylpeitä kylämme jazz-tapahtumasta. Se liittää meidät osaksi suurta maailmaa.

Teksti: Markku Turunen
Kuvat: Osmo Weijo

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 7/heinäkuu 2006]

Nuorisoseura
 
Urheiluseura
 
Koulupuistohanke