Juhannus Putkilahdessa

Meillä pyhät sujuvat lepäillen, mutta jo tavaksi on muodostunut käydä Seuralassa katsomassa Putkilahden Nuorisoseuran järjestämät ohjelmalliset iltamat. Perheessämme nuorisoseura-aate on elänyt vanhemmistamme lähtien ja toimintaan on osallistuttu eri tavoin. Muistan, kun Teuvo-veljeni tankkasi iltakaudet näytelmän sanoja päähänsä keittiön pöydän ääressä. Raskaan työpäivän jälkeen näytelmäharjoitukset ja repliikkien oppiminen kertovat innostuksesta.

Putkilahden Seuralan näyttämöllä esitettiin kylän vapaa-ajan asukkaiden ja vakituisen väen yhteistyöllä ”Vauvakuume”. Näytelmän teksti (Anu Linnanahde) ja näyttelijäsuoritukset olivat oman kylän voimannäytteitä.
Kuva: Jouni Koskinen

Nuorisoseuraliikkeen henkisen isän Santeri Alkion ajatukset muotoutuivat suomalaisuuden ja suomalaisista elinehdoista. Keskeisenä pyrkimyksenä olivat myös kansanvalistus ja itsekasvatuksen edistäminen. Liike juhlii 125-vuotista toimintaansa tänä vuonna ja juhlavuoden teemana on ”kasvua kaiken ikää”. Putkilahden nuorisoseuran tämänvuotinen ohjelma, etenkin näytelmä ”Vauvakuume”, noudatti loistavasti valtakunnallista aihetta. ”Vauvakuume” sai ensi-iltansa Seuralassa juhannuspäivänä. Näytelmän kirjoittaja on Anu Linnanahde ja tarina kertoi vanhainkodissa tapahtuvista kommelluksista, kun nuori hoitaja on raskaana. Tässäkin tapauksessa äiti oli tiedossa, mutta isä?? Näytelmässä oli runsaasti eri rooleja ja näyttelijöitten ikähaitari oli kolmivuotiaasta lapsesta 85-vuotiaaseen veteraaninäyttelijään. Monet näytelmän esittäjistä ovat tehneet mittavan työn nuorisoseuratoiminnan kannattajina ja erityisen ilahduttavaa on havaita, että Putkilahdessa aatteella on vankka jalansija nuorten keskuudessa.

Napatanssi sai yleisöltä myös raikuvat aplodit. Itämaisen tanssiryhmän ohjaaja Tuula Liukko veti tanssiryhmänsä kanssa ohjelmanumerot hienosti. Teema ”kasvua kaiken ikää” on innoittanut hieman iäkkäämpiäkin ryhmäläisiä aivan uuden liikunnallisen harrastuksen pariin. Mikäpä olisi sen hienompaa?

Aili ja Viimo Salon laulu ja Silja Ojasen pianon soittaminen olivat nautittavaa kuunneltavaa. Illan isäntänä ja juontajana toimi seuran pitkäaikainen puheenjohtaja Pentti Könnö. Hänen vitsinsä naurattivat yleisöä. Tunnelma oli leppoisa.

Juhannusiltamien suosio on taattu. Tälläkin kertaa Seuralan sali oli viimeistä tuolia myöten täynnä. Puheenjohtaja availi ikkunoita ja näin saatiin ”ilmastointi” toimimaan.

Juhannuksena Seuralassa tavataan naapureita, sukulaisia ja tuttuja vuosien varrelta. Iltamilla on selvästi yhdistävä rooli ihmisten keskuudessa.

Suuret laitosteatterit ovat nykyistä asuinpaikkaani lähellä ja tarjonta on runsasta sekä käden ulottuvilla. Ammattilaiset osaavat asiansa, tottakai!!! Tästä huolimatta mielestäni on todella merkittävää käydä katsomassa vapaaehtoisvoimin rakennettua amatööriesitystä: näytelmää, laulua, soittoa jne. Jo pelkästään yleisölle esiintyminen ja lavalle nouseminen on vaativaa.

Nuorisoseura-aate voi tälläkin hetkellä hyvin, siitä kertovat liiton lähes 100 jäsenyhdistystä ja yli 10 000 jäsentä. Tänäkin juhannuksena oli varmasti useita eri seurojen järjestämiä tapahtumia ympäri maata. Näin maaseudulla tapahtuva kulttuuri- ja virkistystoiminta on arvokasta ja vetää suuret joukot aatteen ympärille.

”Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä, ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita”. (Esa Saarinen)

Marja-Liisa Heinonen

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 7/heinäkuu 2006]