Koneet kiinnostavat Penttiä

Kun tämän lehden päätoimittaja Aune Turunen kesällä pyysi minua kirjoittamaan jutun henkilöstä, jonka itse saan valita, päätös oli helppo tehdä: tietenkin Pentti Könnöstä. Miksi asia oli niin selvää? No, olinhan kirjoittanut Putkilahden juhannuksesta aikaisemmin ja silloin pohtinut mielessäni hänen rooliaan Putkilahden Nuorisoseuran toiminnan kannalta.

Kävin Koivistossa tapaamassa Mirjaa ja Penttiä heinänteon kiireisimpään aikaan. Onneksi aikataulut saatiin sopimaan ja leppoisa juttutuokio avarsi minulle monia asioita. En ollut tiennyt sitä, kuinka monipuolinen henkilö haastateltavani on. Kesäinen iltapäivä kului mukavasti rupatellessa. Isäntäväki huokui tyytyväisyyttä. Lypsykarja oli juuri lopetettu ja raskas navettatyö päättynyt. Nyt oli vain nuorta karjaa talossa. Isännän ja emännän elämä muuttuisi. Maataloustyöt eivät enää sitoisi niin paljon ja jäisi aikaa enemmän omille harrastuksille sekä läheisille perheenjäsenille.

Aino ja Armas Könnö saivat kolmannen lapsensa kevään kynnyksellä 1947 ja sisarukset Eeva ja Irene pikkuveljen. Kasteessa lapsi sai nimekseen Pentti. Sen ajan mukaan pojasta perheessä tulisi automaattisesti isäntä taloon, joten Pentin uravalinta oli nuoresta asti selvä. Maamieskoulu antoi lisävalmennusta tulevalle maanviljelijälle ja käytännön harjoitusta hän sai kotona työssä.

Aikuisena miehenä hänestä kasvoi monipuolinen maatalousyrittäjä. Se osaaminen, mitä tänä päivänä vaaditaan maanviljelyksessä ja karjanhoidossa, on valtava määrä tietoa ja kokemusta. Jo lehmien hoito on melkoista hienosäätöä: miten saada paras mahdollinen tuottavuus ja kuinka karja pysyy terveenä? Tulee olla mm. asiantuntija tehoruokinnassa ja eläinsairauksissa. Näin voi säästää monta euroa. Lisäksi ympäristöasiat ja EU-direktiivit asettavat omat vaatimuksensa.

Rauta elää ja muuttuu tarpeellisiksi koneen osiksi Pentin omassa konepajassa. Kuva: Osmo Weijo

Pienestä lähtien koneet kiinnostivat Penttiä. Käydessäni isäntä esitteli minulle hyvin varustetun konepajan. Siellä on niin monet kyläläisten kuin omat työkalut, traktorit, puimurit jne. korjattu. Putkilahden eri tiehoitokunnat ovat saaneet myös nauttia Pentin palveluista. Talvisin hän on aurannut lumet aamulla ani varhain ja kesäisin huolehtinut ojituksista ja muista teidenparannuksista kaivinkoneellaan. Kaivinkoneyrittäminen ja konekorjaamotoiminta jatkuvat edelleen.

Nykyisin traktorit ovat sellaisia voimanpesiä, että niillä talviteiden kunnostus kyllä onnistuu. Ohjaamossakin tarkenee yhtä hyvin kuin parhaissa autoissa. Kuva: Osmo Weijo

Perintönä isältä pojalle siirtyi rakkaus musiikkiin ja soittamiseen. Pentti soitteli hanuria jo lapsesta lähtien ja oman trion hän perusti vuoden 1970 alussa. Siitä asti hänen orkesterinsa on viihdyttänyt yleisöä monissa eri tilaisuuksissa. Hän kuuluu myös Korpilahden pelimanneihin (perustettu vuonna1971). Mies tapasi musiikkiharrastuksensa parissa myös nykyisen vaimonsa Mirjan, joka on taitava hanuristi ja pianonsoittaja. Simolan Tarjan ja Reijon häävalssin harjoituksissa pariskunta kohtasi toisensa ensi kerran. Molempien kiinnostus musiikkiin antoi vahvan pohjan seurustelulle.

Uuden Virran Puodin avajaiset 12.10.2006. Väkeä oli paljon ja viihteeksi oli tarjolla monenlaista ohjelmaa koko päivän ajan. Tässä esiintymisvuorossa Pentti ja Mirja Könnö. Kuva: Valto Koskinen

Valitsin Pentin kirjoitukseni kohteeksi hänen mittavan työnsä ansiosta Putkilahden Nuorisoseuran hyväksi. Hän kertoi lupautuneensa aikanaan vt. puheenjohtajaksi, kunnes vakituinen löytyy.. No, tästä on jo kulunut jokunen vuosi! Hänen roolinsa nuorisoseurassa on moninainen: mm. teatterinohjaajan, näyttelijän, juontajan ja orkesterinjohtajan. Lisäksi tehtäviin kuuluu kaikki paperihomma Nuorisoseuraliiton kanssa. Yhdessä vaimon kanssa on riennetty eri seuran tilaisuuksiin ja ohjelmia suunniteltu. Mirja on lisäksi orkesterin hanuristi. Isäntää kiinnostaa nuorisoseura-aate, koska se on kaikille hyvää ja poliittisesti sitoutumatonta.

Pentti Könnö on rauhallinen, huumorintajuinen isoisä, jolla on monta rautaa tulessa. Yhtenä luottamustoimena mainittakoon vielä kalastuskunnan puheenjohtajuus. Maatalous, muu yrittäminen ja puuha ovat työllistäneet ympäri vuorokauden tähän asti. Hänen mielestään tekeminen on pitänyt virkeänä! Nyt voi hieman löysätä ja keskittyä mieluisiin harrastuksiin, kuten musiikkiin, lastenlapsiin ja emännän hellimiseen, näin isännän omia sanoja lainaten.

Marja-Liisa Heinonen

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 11/marraskuu 2006]