Maraton on Mariannen harrastus

Ylioppilaaksi tulonsa jälkeen Marianne suuntasi opintonsa Helsingin Sairaanhoito-oppilaitokseen, josta hän valmistui 1970-luvun lopulla laboratoriohoitajaksi.

Valmistuttuaan Marianne on toiminut lähes koko ajan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin palveluksessa, hetken patologian laboratoriossa, muutaman vuoden Kinkomaalla ja muutaman kymmenen vuotta kolmivuorotyössä Keski-Suomen keskussairaalassa. Opiskelun ja työn ohessa Marianne avioitui ja perheeseen syntyi 3 lasta, kaksi tytärtä ja yksi poika, jotka ovat jo aikuistuneet ja lähteneet kotoa opiskelemaan ja mukaan työelämään. Lindien koti on Säynätsalossa, mutta siteet Putkilahteen ovat säilyneet vahvoina, sillä Mariannen vanhemmat, Marketta ja Aarne Sorvali, asuvat Putkilahden Mikkolassa.

Maratonkipinä syttyy
Merkittävä tapahtuma Mariannen elämässä oli, kun hän vuonna 2000 juoksi elämänsä ensimmäisen maratonin.
- Ajatuksena oli, jos kerran eläessään suoriutuisi siitä, kertoo Marianne.

Ja totisesti Marianne suoriutui siitä loistavasti, sillä tällä hetkellä hänellä on takana jo 15 kokomaratonia. Maratonmatka on 42,195 kilometriä ja puolimaraton on nimensä mukaisesti puolet siitä. Miehet ja naiset juoksevat saman matkan ja samoissa tapahtumissa. Yleensä maratoneille osallistuu huomattavasti enemmän miehiä, mutta viimevuosina naisten osuus on voimakkaasti lisääntynyt, varsinkin puolimaratoneille.

Mariannen mielestä maratonjuoksu on mitä mainioin harrastuslaji. Hän sanoo:
- Haastetta riittää! Treeniaika on vapaa. Yleiskuntoa ei voi päästää täysin repsahtamaan. Vaikka maratonia voidaan pitää erakkolajina, tuo se mukanaan samanhenkistä seuraa. Yleensä reissut tehdään kimppareissuina ja monesti pitkillä lenkeillä on juttuseuraa.

Valmentautumista tarvitaan
Maratonille lähdettäessä on tiedettävä omat kykynsä ja kehonsa kunto. Ilman valmentautumista maratonille on turha lähteä. Kysymykseen, kuinka pitkän ajan maratonille valmentautuminen vaatii, Marianne sanoo:

- Valmistautumisaika maratonille riippuu paljolti siitä, millainen liikkumistausta kullakin on. Karkean arvion mukaan siinä menee vuosi, jos taustalla ei ole juurikaan kestävyysliikuntaa. Viime aikoina treeniohjelmia on laadittu lähes joka lehdessä, mutta mielestäni pitkät peruskestävyyslenkit ovat kaiken a ja o. Harjoittelun määrää tietysti se, mikä on tavoite. Jos on tarkoitus parannella aikoja, niin vaatimukset harjoittelullekin kasvavat.

Maratonjuoksu näyttää katsojasta kovin raskaalta lajilta. Kuinka paikat, erikoisesti jalat, kestävät kovat juoksut?
- Minulla ei ole ollut isompia ongelmia jalkojen kanssa. Ehkä syy on siinä, että kuntoilen aika maltillisesti, koska en kuvittelekaan, että minusta tulisi urheilija. Olen omaksi ilokseni kuntoilija.
- Maratonin tärkeimmät varusteet ovat jalkaan hyvin sopivat kengät ja sukat jotka eivät saa hiertää eivätkä hangata loppumatkallakaan, kun jalat turpoavat ja hikoavat. Myös vaatetuksen tulee olla kiristämätön ja miellyttävä päällä.

Entä onko maratoonarilla oma ruokavalio?
- Ruokavalion jokainen joutuu itse kokeilemaan mikä kullekin sopii. Ei kuitenkaan mitään raskaita ruokia ennen starttipäivää, huomauttaa Marianne.

Harrastusta koti- ja ulkomailla
Maratonharrastus on hyvin suosittua niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Tuhannet suomalaiset harrastusmaratoonarit suuntaavat kesäisin matkansa aina hyvin järjestettyyn Tukholman maratontapahtumaan, niin Mariannekin. Helsingin, Prahan ja Kempeleen maratonit ovat olleet myös Mariannen ohjelmissa monien muiden tapahtumien lisäksi. Ensi kesäksi on kaavailtu Tukholman ja Helsingin lisäksi kolmatta kokomaratonia myöhemmin syksyllä. - Aika näyttää, toteutuuko se reissu, tuumii Marianne.

Tulevaisuuden suunnitelmat
Tulevaisuudestaan Marianne kertoo, ettei ole laittanut mitään määräaikaa maratonharrastuksensa jatkamiselle tai lopettamiselle. - Jos terveyttä ja mielenkiintoa riittää, niin jatketaan, sanoo hän.

Erittäin tärkeää harrastuksen kestävyydelle on perheen tuki ja kannustus. Lindin perheessä tukea ja kannustusta riittää kyllä. Marianne kertoo:
- Mieheni ja vanhin lapsista harrastaa liikuntaa ja kaksi nuorinta urheilee, mitalikaapista löytyy toisella naisten sarjassa Suomen mestaruus ja himmeämpiä mitaleja ja junioriajoilta mm. Pohjoismaiden mestaruus.

AUNE TURUNEN

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 4/huhtikuu 2008]