Putkilahden muinaisjäännöksistä

Museovirasto avasi syyskuussa 2008 internetissä muinaisjäännösrekisterin.

Rekisterissä on perustiedot Manner-Suomen kiinteistä muinaisjäännöksistä, irtainten muinaisesineiden löytöpaikoista sekä luonnonmuodostelmiksi tulkituista kohteista. Rekisterin tiedot karttuvat ja päivittyvät arkeologisten tutkimusten, inventointien ja tarkastusten myötä. Tietoja muinaisjäännöksistä voi hakea rekisteristä kunnan tai kohteen nimen perusteella sekä esimerkiksi tyypin, ajoituksen tai lajin mukaan.

Tyypillinen muinaisjäänne on kivikautinen (n. 8600 – 1300 eKr.) asuinpaikka tai rautakaudelta (n. 500 eKr. – 1300 jKr.) peräisin oleva muinaisesine.

Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä on 94 Korpilahtea koskevaa mainintaa. Niistä yllättävän moni, eli neljännes, on Putkilahdesta. Siis jo kivi- ja rautakauden ihmiset ovat havainneet Putkilahden mukavaksi asuinpaikaksi. Näyttää siltä, että Korpilahdella ovat erityisesti Päijänteen rannat, niin itä- kuin länsipuolellakin, olleet suosittuja asuinsijoja.

Muinaisjäännösrekisterin Putkilahtea koskeva osa on koottu kylän nettisivuille pdf-tiedostoon. Putkilahden muinaisjäännökset ovat peräisin seuraavista kohteista: Ulakko, Kortelahti, Lähdemäki, Peuha, Vanha-Repola Saunapelto, Laurila Kotipelto, Väinölä, Rantamäki, Mustalahden pelto, Ukkomäki, Hiirola, Ahola, Taikinaisniemi, Salmela-Koulu, Kouhi, Koivusalmi, Vanha-Repola, Kopiseva, Huuvuori, Salmela, Ikaa.

Muinaisjäännösrekisterin tiedoissa on mainittu tarkat sijaintipaikan karttakoordinaatit, mutta karttaa ei ole tarjolla. Sijaintipaikan saa sijoitettua kartalle esim.”Kansalaisen karttapaikka”-palvelun avulla, kun valitsee palvelusta ”karttahaun koordinaattien avulla”.

RISTO PERTTULA

PS. Museovirasto on koonnut netti-sivuilleen tiiviin opetuspaketin ”Tietoa Suomen esihistoriasta”. Siinä kerrotaan mm. kivi- ja rautakaudesta.

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 10/lokakuu 2008]