Losseilua ja siltailua

Jos asiaa kysyisi lossia päivittäin käyttäviltä, voi matkasta olla romantiikka kaukana.

Lähetin Turusen Aunelle 28.12.2008 ilmestyneessä Aamulehdessä olleen leikkeen, joka koski tapahtumaa Kärkisten lossilla 28.12.1958.

”Korpilahden Kärkisten vilkkaasti liikennöity lossi meni lauantaina puolenpäivän jälkeen epäkuntoon ja pysähdytti joksikin aikaa Päijänteen itä- ja länsipuolten välisen liikenteen. Perjantaina oli vakituinen lossinkuljettaja kaatuessaan loukkaantunut, jolloin hänen tilalleen oli tullut tottumaton henkilö. Lossin koneisto meni rikki ja Päijänteen molemmille rannoille kertyi satojen metrien pituiset autojonot. Vaikka paikalle saatu moottorivene ryhtyi kuljettamaan lauttaa, oli liikenne sangen hidasta ja autojen odotusajat tulivat pitkiksi.”

Tällainen tilanne oli joulukuussa 1958. Taisi jo silloin olla jonot Kärkisten lossin molemmilla rannoilla. Mahtoikohan silloin kukaan hymyillä romanttisesti.

Muistan kuinka kesällä lossilla piti heti päästä pois autosta, vaikkapa ottamaan valokuvia, niin kuin teimme vielä 70-luvulla morsmaikkoni kanssa. Asioita pitää aina tarkastella eri vinkkeleistä. Tämä valokuvaus- ja lomailuvinkkeli on yksi niistä.

Kyllähän tällainen lossikuljetus olisi varmaan vieläkin mahdollista nähtävyysmielessä, mahtavan sillan kupeessa, mutta onko se sitten kustannuskysymys. Vähän käytettyjä losseja varmaan saisi vielä eri puolilta Järvi-Suomea. Siltakin näyttäisi mahtavalta järvenpinnan tasolta ja samalla ihminen huomaisi kuinka pieni hän on.

Samalla tavalla voi tuntea nyt, kun huristelee sillan yli, jotkut tuhatta ja sataa ja jotkut nollaa. Sillalta näkyy mahtavasti Päijänteen tyypilliset piirteet – rantojen suuret korkeuserot ja tällä hetkellä järven puhdas vesi, jota maamme pääkaupungissakin nautitaan.

Jo ensimmäisellä kerralla, heti sillan valmistuttua, tämä komea silta teki vaikutuksen. Suurempaa en ole nähnyt kuin Raippaluodossa, jonka tekemisessä oli veljenikin piikkaushommissa merenpinnan alapuolella. Ruotsin ja Tanskan välinen silta on taas asia erikseen.

Mutta tämä silta on mahtava. Piti aivan välttämättä ottaa tammikuussa Korospohjassa käydessäni valokuvia sillasta, joista yhden lähetän myös teille, Hyvät Ystävät.

Mielelläni olisin kuvannut siltaa järvenpinnan tasolta, mutta en uskaltanut mennä jäälle. Kuva on otettu Korpilahden puoleiselta rannalta Putkilahteen päin.

Uskon, että on paljon onnellisia ihmisiä Putkilahden puoleisella rannalla ja ymmärtäväisiä kesänviettäjiä, jotka pääsevät nopeasti lämmittämään rantasaunaansa. Puhumattakaan juhannuksenviettäjistä, jotka melko varmasti ehtivät juhannusjuhliin ajoissa, perillepääsy riippuu nyt itsestä.

Jyväskylän Suurajotkaan eivät enää keskeytä liikennettä, jonka ralliautoilijat menivät aikoinaan etuoikeutetusti paikallisten lossinkäyttäjien edelle. Eipähän rallia näillä teillä enää ajetakaan. Nyt kun tukinuitto ei enää pahemmin häiritsisi liikennettä, tukinuittajat ovat siirtyneet kumipyörien päälle, sen ainakin vierailullani totesin, melkoisia kuormia oli!

Terveisin Matti Marttinen
Kangasalan kunnasta
Pohojammaan poika.

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 3/maaliskuu 2009]