KEVÄT ON TULLUT

Jo helmikuun 12. päivänä saimme kuulla kevään ensitervehdyksen. Metsäpolulla kulkijan korvaan se tuli selkeänä, kirkkaan riemullisena: titityy - titityy - titityy! Se oli varma viesti kevätkauden alkamisesta.

Kevään tulo on aina riemastuttava kokemus. Vaikka se koetaan joka vuosi aina uudestaan ja uudestaan, ei siihen voi koskaan kyllästyä. Aina se on yhtä lumoava. Jo pienen linnun keväinen liverrys saa ilon tulvahtamaan ihmismieleen.

Kevään odotus voimistuu heti, kun pimeys vähenee ja päivä jatkuu. Silloin aletaan ennustella säitä ja arvailla jäiden lähtöä järvistä. Kevään odotukseen kuuluu myös perinteisesti monenlainen hauskanpito. Laskiaisena riennetään lasten kanssa mäenlaskuun ja pääsiäisaikaan pienet noidat kiertelevät virpomapuuhissa. Kaikki tuo virkistää ja tuo kevättä lähemmäksi.

Huhtikuun ensimmäinen päivä on jo täynnä kevään merkkejä. Se on myös tavallisuudesta poikkeava päivä. Silloin on sallittua ystävien ja tuttavien narraaminen. Aprillipäivän perinteeseen kuuluu tällainen tapa.

Mitähän Mark Twain tarkoittikaan, kun hän sanoi huhtikuun ensimmäisestä: ”Tämä on päivä, jona meitä muistutetaan siitä, millaisia olemme muina 364 päivänä.”

Tarkoittikohan hän, että olemme helposti narrattavia, joka päivä huijattavissa? Vai olisimmeko kireitä tosikkoja, hymyttömiä? Siinä meillä onkin tarkkailemista vuoden jokaiselle päivälle. Sitä ennen kuitenkin voisimme keskittyä tarkkailemaan kevään tuloa herkin silmin ja korvin.

Ilman erikoista tarkkailuakin lumien sulaessa nähtäville paljastuu jokakeväinen ilmiö: tienvarsille heitetyt roskat. Kylällämme ei kukaan voisi alentua moiseen käytäntöön, sen verran olemme saaneet kotikasvatusta. Ohikulkevista kulkuneuvoista roskia heitellään. Me putkilahtiset keräilemme säännöllisesti joka kevät monenkirjavat roskat pois teiden varsilta rumentamasta kylämme kauniita maisemia.

Vappuun päästessämme kevät on jo pitkällä. Silloin ihmiset juhlivat kevään tuloa ilmapalloineen ja serpentiineineen nautiskellen simaa ja tippaleipiä. Meillä täällä Putkilahdessa on tapana viettää vappua tekemällä keväisiä töitä. Siinä touhutessamme kuulemme valtaisien lintuparvien laulavan ylistystä kevään tulolle. Yhdymme tuohon iloon.

Aune Turunen,
päätoimittaja

[Putkilahden kylälehden 4/huhtikuu 2009 pääkirjoitus]