www.putkilahti.net
Etusivu Perustietoja Palvelut Tapahtumat Kyläseura

Jukolauta, ollaan takapajulla !

Tervehdys täältä Miehikkälästä. Tarikka lähettää tervehdyksen entiseen kotikylään Putkilahteen. Onnen toivotukset ja hyvät voinnit uuden vuosikymmenen alkaneelle Sorvalin Aarnelle. Mies kulki jo nuoruudessa niin iässä kuin juoksuradoilla muutaman askeleen edellä. Kun Aune taas kerran kyseli, olisiko muistissani mitään kerrottavaa Putkilahden kylälehteen, totesin itsekseni, että kovin ovat jo lapsuuden muistikuvat vähentyneet. Kun sitten näin Raudun pitäjästä lähtöisin olevan Mikkolan isännän kuvan ja elämänvaiheita kertovan Koskisen Reinon tekstin, tuli mieleen, että ovatko karjalaiset tuoneet omia vaikutteitaan Putkilahden ja Luhangan kantaväestön ihmisten kieleen.

Muistuu mieleen talvisodan aika, kun kotiini Rantalaan tuli Sommeelta, Viipurin läheltä, evakkoja. Opin silloin uusia sanoja: pitskat eli tulitikut, läävä tarkoitti navettaa, jonne lehmät menivät metsästä palattuaan mestalleen eli paikalleen. Sitä en tajunnut, kun siirtolaisemäntä tokaisi: – Mää myyryy ja paa juskat kii. Kesti hetken ennen kuin selvisi, että piti mennä karjakeittiöön ja pistää pellit kiinni. Erimielisyyttä evakkojen kanssa oli myös tuima-sanasta. Kun Rantalassa tuima lihakeitto oli varsin suolaista, siirtolaisista tuima oli suolatonta.

Tultuani aikoinaan Miehikkälään, kaakkoismurteiden alueelle, ilmaantui täällä uusia murresanoja, jotka olivat enimmäkseen saapuneet idän suunnalta. Ovatko Putkilahdessa tuttuja mm. seuraavat sanat: holotna, kalenat, koussikka, lahankka, sarain, setakka, sulain, tarikka, mennä oljamiin, pyterä, suuvain, tokinainen, teleskat.

Olivatko esimerkiksi Sorvalin Aarnen lapsuudessa kyseiset sanat käytössä.

Kerronpa myöhemmin, mitä itse kukin sana tarkoitti. Syvennyn tässä välillä kielihistoriamme joidenkin sanojen alkuperäisempään merkitykseen tutkimalla Veijo Meren kirjaa ´Sanojen synty ´, sekä Lauri Hakulisen kielihistorialliseen aineistoon. Kun joku on takapajulla, jää jälkeen muista, tarkoitti alun perin reen takapajulla istuvaa, joka ei nähnyt eteenpäin. Juko taas tarkoitti kansankielessä reen keulapajua ja jukolauta reen etulautaa, joskin siitä on tullut kirosana. Jos joku oli pahassa pälkähässä tai pääsi pälkähästä, tarkoitti alkujaan suksen jalansijan kanssa temppuilua. Joutua kiikkiin tai olla kiikissä juontaa alkunsa sanasta kiikki. Se oli köydenpätkällä orteen kiinnitetty puukalikka, johon teurastettu eläin koivistaan ripustetaan nylkemisen ajaksi. Meillä kotona eläin ripustettiin nylkemisen ajaksi kinnerpuuhun. Jouduin kerran kansakoulusta potkukelkalla palatessani Heposalmessa pahaan pulaan. Pula tarkoitti alkuaan itsestään syntynyttä avantoa. Putosin näet ohuen jään läpi avantoon. Onneksi kelkka jäi jään päälle ja sain vedettyä itseni ylös ja pääsin kelkan jalaksille saappaat ja housut likomärkinä. Mieltäni vaivaa asia, ettei Aunen pyynnöstä huolimatta ole tullut kirjoitettua Putkilahden kylälehteen. Vaivata-sanalla on alun perin vaivattu voita eli sotkettu vastakirnutusta voista kirnupiimää erilleen. Vielä nykyisinkin vaivataan savea, sisuksiani vaivaa, vaivaapas sitä nyt kova tauti.

Sanasta mulkku saattaa joku punastua ja käsittää asian väärin. Sanan alkuperäinen merkitys merkitsi viron ja liivin kielessä veräjää. Minkälainen veräjä oli yksinkertaisimmillaan? Riuku, joka työnnetään tolpan reikään. Siispä tietäen tämän voitte nyt sanoa toiselle, jossa saattaa olla kovinkin arvosteltavaa, ikään kuin kohteliaammin: – Oletpa kuin veräjän riuku.

Palaan tässä takaisin Miehikkälään. kaakkoismurteiden alueelle. Kerron, mitä tuolla alkupuolella olevat sanat täällä tarkoittavat:

   holotna = kylmä, viileä,vilu
   kalenat = iltamat, tanssit
   koussikka = vesikauha
   lahankka = jaloillaan seisova puinen pyykinpesuastia
   setakka = kyytiläinen
   sarain = iso, sisäänajettava lato
   sulain = eteisessä oleva ruokakomero
   tarikka = vanha ukko
   pyterä = samea, sekava
   suuvain = mustikan kukka
   mennä oljamiin tarkoitti nuorikon tai vaimon vierailua 
                  entisessä kodissaan
   tokinainen = julkea, häpeämätön
   teleskat = yksipyöräiset kottikärryt.

Lopuksi palataan sota-aikaan. Hämäläispoika vieraili karjalaisen evakkotytön luona aitassa ja ilta vaihtui yöksi. Vihdoin hämäläispoika napitti vaatteensa ja päätti lähteä kotiin. Tyttö kysäisi; – Mihin sie menet? Poika pysähtyi ovella, käänsi päänsä ja sanoi: – Anna olla siellä. Poika näet käsitti kysymyksen: – Mihis siemenet? Ja arvatenkin asioistaan vastaavana kenties tulevana perheen huoltajana vastasi niin kuin sanoi.

VÄINÖ VÄINÖNPOIKA

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 9/syyskuu 2010]

Nuorisoseura
 
Urheiluseura
 
Koulupuistohanke