Matin judoharrastus muuttui työksi

Tämä harrastuslaji on syntynyt 1880-luvulla, kun lajin kehittäjä Jigoro Kano muokkasi vanhoista japanilaisista taistelutaidoista liikuntamuodon, jossa vastustajaa vahingoittamatta voitiin kilpailla. Judo on yksilölaji, jota ei kuitenkaan voi harrastaa yksin. Judon periaatteisiin kuuluu, että harrastaja oppii fyysisen hallinnan lisäksi sosiaaliseksi ja joustavaksi.

Judo on paitsi tehokas itsepuolustuslaji, myös erinomainen ja monipuolinen kuntoilumuoto, jossa kehitetään kaikkia liikunnan osa-alueita, kestävyyttä, voimaa, nopeutta ja notkeutta. Harjoittelu on aina ohjattua, kurinalaista ja erittäin turvallista. Judon harrastajat pukeutuvat valkoiseen tai siniseen judopukuun, judokiin, johon kuuluvat housut, takki ja vyö. Vöiden väri tummenee taidon lisääntyessä. Vöiden oppilas-arvojen värejä ovat valkoinen, keltainen, oranssi, vihreä, sininen ja ruskea, sekä opettaja-arvot, eli mustat vyöt.

Matti Ahvenainen
Juuri suoritettu mustanvyön koe takana. 40 min. yhtämittaista judon osaamisen esittelyä.

Judossa käytetään japaninkielisiä nimiä eri tekniikoista ja muistakin judoon liittyvistä asioista. Yhteinen sanasto tekee judon harjoittelun helpoksi missä päin maailmaa tahansa.

Japaniksi kirjoitettu JuDo
Ju = pehmeä Do = polku

Judo on maailman levinnein ja harrastajamääriltään suurin kamppailulaji. Euroopassa lajia harrastaa yli kaksi miljoonaa ihmistä. Suomessa judotoiminta alkoi vuonna 1954. Suomen Judoliitto ry perustettiin 1958 ja olympialajiksi judo valittiin vuonna 1964.

Suomessa seuroja on pitkälti toistasataa ja harrastajia niissä yhteensä noin 12500.

Judosidonta Hon kesa gatame

Judoka tuli Putkilahteen Ylisjärven rannalla loma-aikojaan jo useiden vuosikymmenten ajan viettänyt Matti Ahvenainen on harrastanut judoa eli ollut judoka jo 8-vuotaasta asti. Putkilahteen Helsingistä syntyisin oleva Matti tuli vuonna 1973 seurustellessaan tulevan vaimonsa Anna- Liisan kanssa. Matti on viihtynyt hyvin Putkilahdessa ja parasta täällä hänen mielestään on maaseudun kiireettömyys ja rauha sekä tietysti Anna-Liisa ja aikanaan hänen mukavat vanhempansa Kalle ja Kerttu Savela.

Matti on innokas kuntoliikkuja niin maalla kuin vesilläkin, jonka lisäksi hänen muista harrastuksistaan voidaan mainita salibandy ja golf, mutta judo on niistä kaikista tärkein. Matin oma seura on Tikkurilan Judokat, joka on Suomen suurin judoseura. Seurassa on yli 500 jäsentä.

Koska aloitit judoharrastuksesi ja miten se jatkunut?
– Judourani alkoi jo vuonna 1959 judon alkuvuosina ja suoritin judon ensimmäisen vyön (keltainen) jo vuonna 1960. Sitten tulikin pitkä tauko ja tulin takaisin judon pariin lasteni kautta. Kouluttauduin judovalmentajaksi ja ohjasin nuorten ryhmiä. Kaikki kolme poikaani Juha, Jere ja Jaakko kilpailivat ja yltivät kaikki SM-mitaleille. Vihdoin 2008 joulukuussa suoritin mustan vyön. Kuusi vuotta sitten aloitin osapäiväisenä työnteon Tikkurilan Judokoissa ja kokopäiväiseksi se muuttui kolme vuotta sitten. Toimin siis tällä hetkellä seuran toiminnanjohtajana. Harrastukseni muuttui näin työksi. Hallinto- ja rekisteritöiden lisäksi käyn vetämässä tällä hetkellä alle kymmenvuotiaiden eri ryhmiä kuusi kertaa viikossa.

Minkä ikäisille järjestätte harjoituksia?
– Meidän seuramme jäsenkirjo on laaja: alle kolmivuotiaista muksuista yli kuusikymppisiin senioreihin ja kuntoilijoista kansainvälisen tason kilpaurheilijoihin. Toiminta painottuu voimakkaasti nuorten ohjaamiseen ja kasvattamiseen, ja nuorille tarkoitettuja kursseja meillä onkin eniten, mutta aikuisille kuntojudokoillekin löytyy sopivaa toimintaa. Tarjolla on myös helppoa aikuinen-lapsi liikuntajumppaa ja lisäksi on perhejudoa sekä iäkkäimmille ihmisille tarkoitettua harjoittelua, jossa keskitytään harjoittelemaan oikein kaatumista ja liikunnan avulla liikeratojen ylläpitoa.

Mitkä ovat judotoimintasi tärkeimmät tavoitteet?
– Tärkeitä tavoitteita on monia. Oman kunnon ylläpitämisen lisäksi nautin siitä, kun näen lasten kokevan onnistumisen elämyksiä. Ohjaajana tyydytystä antaa se, kun voi edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja elämäniloa liikunnan avulla. Pyrkimyksenä on myös edistää nuorten henkistä kasvua hyvän käytöksen ja ryhmässä toimimisen oppimiseen sekä itsehillinnän kehittämiseen ja toisten kunnioittamiseen. Toki tärkeää näin peruselämisen vuoksi on myös, että tekemisestä saa palkkaa.

AUNE TURUNEN

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 10/lokakuu 2010]