Kylätoimijoiden opintomatka Viroon

Matka lähti liikkeelle sunnuntaina Jyväskylästä tilausajobussilla 9-tietä kohti etelää ja Helsinki-Vantaan lentokenttää, josta matka jatkui FlyBen lennolla Tarttoon. Tarttoon saavuimme iltamyöhällä ja majoituimme Dorpat-hotelliin. Illalla teimme vielä pienen kävelylenkin kaupungilla ja kävimme yhdessä ruokailemassa.

Maanantaina heti aamiaisen jälkeen klo 09.00 hotellilla oli oppaamme Aime meitä vastassa ja aloitimme kyliin tutustumisen. Ensin ajoimme Tarton läheiseen Rahingen kylään, jossa on n. 350 asukasta. Kylä kuuluu Tähtveren kuntaan ja uudehkossa kylätalossa meitä oli kyläseuran puheenjohtaja vastassa ja esitteli Leader-rahoituksella toteutettua kylätalohanketta. Kylätalo, entisestä pannuhuoneesta remontoitu Rahingen Külakattila on kaikkien kyläläisten ylpeys ja talossa on paljon erityyppistä toimintaa mm. lapsille ja eläkeläisille. Kylätalo on melkeinpä ainut yhteinen paikka, jossa tavata toisia kyläläisiä – ihmiset kun käyvät suurilta osin töissä Tarton kaupungissa ja siten myös muu sosiaalinen toiminta tahtoo olla kaupungin suuntaan. Aktiivisesti kylää kehittävät ja elävöittävät Rahinge Kyläseura ja Urheiluseura AK Rahinge.

Seuraavaksi matkamme jatkui Urheiluseura AK Rahingen perustamaan O'Neill Rahinge Kaabliparkiin. Kaabliparki on paikallisen tekojärven rannalle perustettu muovimäki ja järven yli vedetty kaapelilinja, jossa voi harjoitella lumilautailua, hiihto- ja uimahyppyjä ja kesällä myös jalka- ja lentopalloa.

Rahingesta ajoimme takaisin Tarttoon, jossa oli vapaata aikaa kävellä Vanhassa Kaupungissa ja mahdollisuus ostoksiin ja lounaaseen. Iltapäivällä lähdimme tapaamaan Tõrvandin kyläläisiä ja tutustumaan käsityöseuran ihmisten kanssa heidän kylätalonsa toimintaan. Paikalla oli kylän aktiivit ”mummot”, jotka kiertävät kouluissa, tapahtumissa ja järjestävät kursseja opettaen lapsille ja muille halukkaille perinteisiä virolaisia käsityötaitoja. ”Mummot” (kuten Aime heitä kutsui) ovat itse kirjoittaneet hankkeita ja toteuttaneet niitä. Saimme ihailla mm. upeita tilkkutöitä ja kudonnaisia, joita saimme myös halutessamme ostaa ja ostimmekin mukaan.

Alatskivin linna ja kyläkehittäjä Seija Lemmetti

Klo 18.30 lähdimme kohti Alatskivin linnaa, jossa meitä oli vastassa linnan opas ja Marja Korpimäki. Marja on Sipulitien yrittäjä, joka pyörittää Marjan Majat ja ApolloBelvedere nimisiä yrityksiä Peipsinmaalla. Saimme kuulla vuonna 1885 valmistuneen linnan huikean tarinan, joka ulottuu aina 1500- luvun puoliväliin asti. Vuosia kestänyt, osin Leader- ja Eu-rahoitteinen remontti on nyt valmis ja tällä hetkellä kunta hallinnoi linnaa. Marja käänsi opastuksen hienosti suomenkielelle. Linnakierroksen jälkeen olikin jo kova nälkä ja siirryimme läheiseen ApolloBelvedere ravintolaan illanviettoon, jossa meille kerrottiin kylän ja Sipulitien toiminnasta.

Tiistaina aamiaisen jälkeen starttasimme kohti Kolkjan kylää ja Vanhauskoisten museota. Kuten eilenkin, myös tänä päivänä sää oli sateinen ja kolea. Anna kertoi mieliinpainuvasti vanhauskoisten elämästä ja tavoista, alueen historiasta ja sipulinviljelystä alueella. Sipulit ja Euroopan neljänneksi suurin Peipsijärvi ovat antaneet elannon alueen ihmisille vuosisatojen ajan. Peipsin sipulit olivat aikoinaan kuulua kauppatavaraa, jota vietiin Pietariin asti myytäväksi. Vielä nykyäänkin Peipsin sipuli on kuuluisaa, mutta viljelyalue on supistunut ja tuotanto vähentynyt väestön ikääntymisen myötä. Nuoret eivät enää tämän tyyppisistä töistä perusta ja ovat muuttaneetkin muualle asumaan. Sipulinviljely tehdään Peipsin alueella pelkästään käsityönä lapio ja kuokka työvälineinä.

Kolkjan kylästä kuljettajamme käänsi linja-automme pyörät kohti Kokoran kylätaloa, jossa meidät otti vastaan kyläaktiivi Riina Salu. Kylässä asuu n. 160 asukasta ja koulu ja päiväkoti sijaitsevat Alatskiven kuntakeskuksessa. Kylätalo on valmistunut 2007 ja talon yläkerrassa sijaitsee kirjasto ja atk- välineet. Alakertaa vuokrataan erilaisten juhlien ym. tilaisuuksien pitoon. Talossa järjestetään kyläiltoja ja lasten tilaisuuksia jne. Kylän missio on paikallisen kulttuurin ja yhteistyön edistäminen. Rahoitusta on saatu paikalliselta toimintaryhmältä kolmeen eri hankkeeseen.

Matka jatkui pieneen kylään metsien keskellä nimeltä Välgi. Poimimme matkalta Varan kunnanjohtaja Väinö Kivirüütin mukaan. Välgin kylätalolla meitä ottivat kylän naiset vastaan. Kylätalolla on kunnan järjestämänä terveydenhoitajan vastaanotto kolmena päivänä viikossa. Talolle on hankittu myös yhteinen pyykinpesukone, joka on kyläläisten käytössä. Naistenkerho kokoontuu säännöllisesti kylätalolla. Tiedusteltuamme missä kaikki miehet olivat, saimme vastauksen ettei heitä ole - kyläläiset ovat pääosin ikääntyneitä leskinaisia. Kuitenkin kesäaikaan tulevat lapset ja lapsenlapset kylälle ja toiveena on myös että he paluumuuttaisivat kylään eläkepäivien viettoon. Kylän korkeimmalla paikalla sijaitsee pieni, kaunis ortodoksinen kirkko, jossa piipahdimme vielä lopuksi. Saimme Välgin terveydenhoitajalta tiedon, että noitatilan isäntä oli äkisti sairastunut. Näin ollen ajelimme suoraan Koosan kyläkeskukseen ja tutustuimme kunnanjohtajan opastuksella Koosan nuortentilaan, jonka jälkeen siirryimme lounaalle Koosan pubiin. Lounaan jälkeen matkasimme vielä Peipsijärven rannalla sijaitsevaan Kallasten kaupunkiin ihmettelemään punaisia hiekkakivikalliota. Kallio on lähes 700 metriä pitkä, kahdeksan metriä korkea ja syntynyt 350 miljoonaa vuotta sitten. Kallasteen perustivat alueelle 1700-luvulla tulleet vanhauskoiset venäläiset. Asukkaista valtaosa on edelleen venäjänkielisiä ja vanhauskoisia. Kylmää oli kävellä pitkin hiljaista ja vähän ränsistynyttä kaupunginraittia, aika oli pysähtynyt täällä jo vuosia taaksepäin… Palasimme majapaikkaan, jossa kuuma sauna odotti saunojia. Osa porukasta teki vielä pikkukävelyn Ninan rantaraitilla ja kävi ihmettelemässä rannalla yksin seisovaa majakkaa.

Opintomatkalaiset Nina Kordonin pihassa.

Matkan viimeiseen illanviettoon Nina Kordon majatalossa oli kutsuttu paikallisen Leader-ryhmän, Tartumaa Arensusselts edustajia, Sipululitie-yhdistyksen väkeä myös alueen yrittäjiä ja toimijoita. Nina Kordonin emäntä Aigme toivotti vielä kaikki lämpimästi tervetulleiksi ja kertoi majoituspaikan historiaa. Saimme kuulla miten Sipulitie-hanke on edennyt ja kerroimme kuulumisia meidän kyliltä. Yrittäjät kertoivat millaisia palveluja heillä on kehitetty ja saatavilla. Sipulinviljelijäkin oli paikalla ja kertoi vielä sipulinviljelystä tarkemmin.

Keskiviikkona aamuvarhain lähdimme kohti Tarttoa, josta FlyBe:n lento lähti klo 10.35 kohti Helsinkiä. Helsinki-Vantaalla Lampisen tilausajobussi oli meitä vastassa ja matka jatkui kohti kotia ja Jyväskylää. Mielenkiintoinen ja opettavainenkin reissu!

Matkanjohtajana matkalla toimi kyläkehittäjä Seija Lemmetti ja paikallisena oppaana Kodukant Tartunmaan edustaja Aime Vilu. Putkilahden kyläseuran edustajina matkalle osallistui Veikko ja Marja Riikonen.

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 7/heinäkuu 2012]