Ennätyksellinen hanhimuutto

Suomessa pesivistä hanhista eteläisellä meren rannikolla asustavat merihanhi ja kanadanhanhi. Nämä ja pohjoisessa Suomessa pesivä metsähanhi kokoontuvat muuttoaikoina joskus näyttäviksi parviksi, jotka levähtävät rannikon ja Pohjanmaan pelloilla. Varsinaisen näytelmän tarjoavat kuitenkin jäämeren rannoilla pesivät tundrahanhi, valkoposkihanhi ja sepelhanhi, jotka muuttavat Pohjanmeren ja Venäjän tundraseutujen väliä, ja tällä matkalla ylittävät tuulista riippuen vaihtelevalla laajuudella Suomenkin aluetta. Lintuharrastajien ilona muuttajien joukossa on joskus Huippuvuorilla pesiviä lyhytnokkahanhia ja pitkin jäämeren rannikkoa pesiviä kiljuhanhia ja punakaulahanhia.

Lumettomina syksyinä hanhia voi viivytellä eteläisen Suomen pelloilla vuodenvaihteen yli.

Tässä kuvassa metsähanhi (oik.) ja tundrahanhi.

(kuva Hannu Allonen).

Tänä vuonna syysmuuton käynnistymistä lykkäsi pitkään jatkunut eteläinen ilmanvirtaus. Syyskuun viimeisellä viikolla sää kylmeni, tuulet kääntyivät pohjois-Venäjältä etelään ja länteen vieviksi, ja patoutuneet muuttoaikeet pääsivät toteutumaan. Ilmanvirtaukset toivat suuren osan muutosta tavallista lännemmäksi, ja valtaisia hanhien muuttoparvia laskettiin suuressa osassa Suomea.

Keski-Suomen alueella laskettiin muuttaneen 25.9. yhden päivän aikana toistasataa tuhatta hanhea, lähinnä Päijänteen muodostamaa johtolinjaa pitkin. Näistä merkittävä osa on lentänyt Putkilahdenkin yli sillä Joutsan Suonteella havaittiin 10000, Heinosniemellä 22400 ja etelämpänä Tehinselän rannoilla yli 100000 hanhea. Valtaosa muuttajista oli valkoposkihanhia, seuraavaksi eniten sepelhanhia ja jonkin verran metsähanhia.

Päämuutto tapahtui tavalliseen tapaan parina huippupäivänä, mutta pieniä parvia liikkui useita viikkoja etu- ja jälkikäteen.

HANNU ALLONEN
hannu.allonen@fimnet.fi

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 11/marraskuu 2012]