www.putkilahti.net
Etusivu Perustietoja Palvelut Tapahtumat Kyläseura

Helmikuun manifesti

Venäjä valtasi Suomen Ruotsilta vuosina 1808-1809 käydyssä ns. Suomen sodassa. Harvaan asuttu ja köyhä Suomi ei sinänsä kiinnostanut Venäjää, mutta sille oli tärkeää suojata pääkaupunkinsa Pietari ja sen yhteys Itämerelle.

Porvoon valtiopäivillä 1809 vahvistettiin Suomen yhteiskuntamuodon, uskonnon, lainsäädännön ja maanomistuksen säilyminen ennallaan Ruotsin vallan ajan mukaisena. Keisari Aleksanteri I julisti Suomen tulleen korotetuksi kansakuntien arvoon. Suomen painoarvo kasvoi omien erityisoikeuksien myötä. Suomen sodassa pahoin palanut pieni Helsinki määrättiin Suomen pääkaupungiksi ja sen ydinkeskusta rakennettiin komeasti kreikkalaiseen henkeen. Merkkeinä Suomen autonomiasta olivat omien lakien, omien valtiopäivien ja oman hallinnon lisäksi se, että Venäjän kansalaisilla ei ollut kansalaisoikeuksia Suomessa ja että Suomella oli tulliraja Venäjää vastaan. Suomen virkamieskunta koostui keisaria edustavaa kenraalikuvernööriä lukuun ottamatta kotimaisista miehistä.

Kansallinen identiteetti kehittyi rintarinnan suomenkielen ja suomenkielisen kulttuurin kanssa. J.L.Runeberg loi runoelmissaan ideaalikuvan Suomen kansasta ja suomalaisesta maisemasta. Elias Lönnrotin keräämällä ja yhteenrunoilemalla Kalevalalla oli suuri kansainvälinenkin merkitys. Suomenkielisen rahvaan parista nousi esiin kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi.

Keisari Aleksanteri II:n hallituskausi 1855-1881 merkitsi Suomessa huomattavien uudistusten aikaa. Suomenkieli julistettiin Suomen viralliseksi hallinto- ja oikeudenkäyntikieleksi. Suomi sai Venäjän ruplasta täysin riippumattoman oman rahayksikön, markan. Suomi sai Venäjästä riippumattoman kansallisen, asevelvollisuuteen perustuvan armeijan. Uusi Saimaan kanava avasi maan sisäosien puutavaralle pääsyn Suomenlahdelle ja sitä kautta maailmanmarkkinoille. Luotiin mittava rautatieverkko runkonaan Helsingin-Riihimäen-Viipurin-Pietarin päärata. Suomen teollistuminen (mm. rautaruukit ja metsäteollisuus) käynnistyi toden teolla.

Venäläistämistoimet, ns. ”sortovuodet” alkavat. Helmikuun manifesti. Hyökkäykset Venäjän sanomalehdissä Suomen asemaa vastaan kävivät 1890-luvun loppupuolella lähes jokapäiväisiksi, koska Venäjän valtakunnan kymmenistä vähemmistökansoista suomalaisilla oli parhaat oikeudet. Ns. postimanifesti vuonna 1890 antoi esimakua siitä, mitä tuleman piti, Suomen itsenäinen postilaitos lakkautettiin ja siirrettiin Venäjän alaisuuteen, Suomessa tuli käyttöön venäläiset kopeekkapohjaiset postimerkit. Venäläistämistoimet huipentuivat Suomessa vuonna 1899 keisari Nikolai II:n allekirjoittamaan ns. Helmikuun manifestiin ( jonka 2-sivuinen pdf-muotoinen teksti löytyy osoitteesta www.putkilahti.net/manifesti.pdf). Siitä alkoi jyrkkenevien venäläistämistoimien sarja. Vuoden 1900 kielimanifesti määräsi ylempien virastojen kieleksi venäjän, vuoden 1901 asevelvollisuuslaki lopetti suomalaiset joukko-osastot kansallisina osastoina ja edellytti Suomen armeijan sulauttamista osaksi Venäjän armeijaa. Venäjän laki ulotettiin kokonaisuudessaan koskemaan myös Suomea. Vuoden 1903 diktatuuriasetus antoi jyrkän linjan venäläistäjälle, kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikoville lähes rajattomat valtuudet esim. maastakarkoituksiin, sanomalehtien lakkauttamisiin ja virkamiesten erottamisiin.

Helmikuun manifestin vastatoimet Suomessa. Suuri adressi. Helmikuun manifesti koettiin Suomessa ”vallankaappauksena”. Pahimmasta pettymyksestä toivuttua ryhdyttiin vastatoimiin. Vanhastaan poliittisesti valppaat ylioppilaat hiihtivät talosta taloon ja keräsivät keisarille osoitettuun ns. Suureen adressiin runsaassa viikossa yli puoli miljoonaa allekirjoitusta. Adressissa todettiin manifestin loukkaavan Suomelle vahvistettuja oikeuksia. Nimienkeruu oli saavutuksena uskomaton, kun ottaa huomioon, että täysi-ikäistä väestöä oli vain puolitoista miljoonaa ja ankara pakkanen sekä lumipyryjen tukkimat tiet hankaloittivat keräämistä.

Korpilahtelaiset Suuren adressin allakirjoittajat löytyvät osoitteesta http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4147622). [Tuon sivun ylälaidan linkkejä seuraamalla löytyvät kaikkien muidenkin pitäjien Suuren adressin allekirjoittajat].

Ohessa on yksi adressin sivu, siinä alimpana on tuolloin 21-vuotiaan isoisäni ”talonpoika” Severus Perttulan allekirjoitus. Markku Lahti ”valittaa” historiakirjassaan, että Korpilahdella allekirjoittajia oli vähän, 634 kpl. Koska pitäjä on laaja ja vaikeakulkuinen, kaikissa kylissä ei ehditty käydä. Adressin nimistä päätellen Vespuolellakaan ei ehditty käydä. Jos esim. Putkilahdessa olisi käyty, nimiä olisi varmaan kertynyt suuri määrä. Isoisäni oli varmaankin oikeaan aikaan oikeassa paikassa, esim. käymässä kirkonkylällä.

Helmikuun manifestiin sisältyvä asevelvollisuuslaki piti kuuluttaa Suomen kirkoissa. Kuulutus luettiin noin 350 seurakunnassa, 60 seurakunnassa pappi kieltäytyi lukemasta kuulutusta. Sitä ei luettu Korpilahden kirkossakaan, koska kirkkoherran aloittaessa kuulutuksen lukemisen kirkkoväki poistui kirkosta ja osoitti näin jaloillaan oman mielipiteensä asevelvollisuuslaista. Suomalaiset menivät täydelliseen kutsuntalakkoon, eikä heitä voitu jyrkästä venaläistämiskaudesta huolimatta pakottaa asevelvollisiksi Venäjän armeijaan. Venäjän viranomaiset yrittivät kaikin keinoin houkutella esim. Putkilahden nuoria miehiä kutsuntoihin kirkonkylään, muun muassa lupaamalla maksaa heidän Kärkisten lossimaksunsa.

Helmikuun manifestin seurauksena Suomen kansallinen taide koki suuren nousun. Alettiin etsiä aiheita Kalevalasta.

Jean Sibelius sävelsi sortotoimenpiteitä vastustavan maailmankuulun Finlandian.

Eetu Iston maalaus ”Hyökkäys” on helmikuun manifestin kuvallinen symboli, siinä Venäjän kaksipäinen kotka yrittää ryöstää Suomi-neidolta lakikirjan.

Helmikuun manifestin määräykset puretaan
Kenraalikuvernööri Bobrikov murhattiin Helsingissä 1904. Venäjän sota Japania vastaan 1904-1905 sujui surkeasti. Mielialat Venäjällä huononivat ja keisarin suosio laski. Keisarin henkivartiokaarti avasi tulen kohti mieltään osoittavaa väkijoukkoa, mikä johti koko valtakunnan sekasortoon ja suurlakkoon, mikä levisi Suomeenkin lokakuun1905 lopulla. Näiden seurauksena helmikuun manifestin Suomen erillisasemaa heikentävät määräykset purettiin marraskuussa 1905.

Suomelle vahvistettiin uusi valtiopäiväjärjestys ja vaalilaki. Vanha säätyvaltiopäivälaitos sai siirtyä uuden, siihen aikaan maailman kansanvaltaisimman eduskuntalaitoksen tieltä. Säätyvaltiopäiville oli kokoontunut neljä säätyä: aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpojat. Esim. aatelisto ja papisto käyttivät silloin yhdessä puolta koko äänivallasta, vaikka ne edustivat tuskin prosenttia Suomen väkiluvusta. Uuden eduskunnan jäsenet oli määrä jatkossa valita yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvilla vaaleilla, jossa kaikilla 24 vuotta täyttäneillä Suomen kansalaisilla, miehillä ja naisilla oli äänioikeus. Äänioikeutettujen lukumäärä kymmenkertaistui, varattomuus tai alhainen syntyperä eivät enää olleet esteenä äänestämiselle. Ensimmäiset uudenlaiset vaalit, ”punaisen viivan veto”, pidettiin 15.-16.3.1907.

RISTO PERTTULA

Lähteet:
Markku Lahti: Vanhan Korpilahden historia
Matti Klinge: Katsaus Suomen historiaan

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 2/helmikuu 2013]

Nuorisoseura
 
Urheiluseura
 
Koulupuistohanke