www.putkilahti.net
Etusivu Perustietoja Palvelut Tapahtumat Kyläseura

Kaipuu Putkilahteen kestänyt vuosikymmeniä

Jos joku on viettänyt kesää Putkilahdessa 76 kertaa, niin eikö hän ole melkein putkilahtelainen? Lisäksi harva ajattelee nykyistä Jyväskylän lähiötä niin lämmöllä kuin helsinkiläinen Ismo Valli, 78. Pakkaaminen ensi kesän mökkimatkaa varten on taas käynnistynyt.

Ismo Valli kotonaan Helsingissä 75-vuotispäivänään.

Helsingin Kallion kaupunginosan poika Ismo Valli pääsi ensi kerran maaseudulle kaksivuotiaana. Äidin serkku Anna Järvinen asui kansakoulun takana Kulmalassa ja otti kaupunkilaiset vastaan. Ismo sanoo, ettei hän juuri muista ensi käynnistä, mutta ikävä tuli, kun kaupunkiin lähdettiin.

Anna ja Väinö Järvisen luona Ismo vietti kesää vuoteen 1945 saakka. Päivät kuluivat pikkupoikien touhuissa, erityisesti kalastaminen oli mieluisaa. Yöt hän nukkui kamarissa tai ”moikassa”, joka oli laudotettu tila ja kuin tehty kesänukkumista varten.

Helsingin pommitukset ajoivat Ismo Vallin hetkeksi Putkilahteen opintielle. Hän näyttää opettaja Johanna Melantin käsin kirjoittamaa todistusta ajalta 22.8. - 7.10.1944. Siinä toisen luokan oppilas saa erittäin kiitettävän arvion käytöksestään ja kiitettävän ahkeruudesta. Palattuaan Toisella linjalla olevaan kotiinsa ja suureen Kallion kansakouluun, hänet siirrettiin heti kolmannelle luokalle.

”Muistan Ismon tuolta lyhyeltä kouluvierailulta. Toiset tytöt kyselivät minulta hänestä, kun huomasivat äitini tunteneen Ismon äidin, Lempin, ennestään”, sanoo Seija Valli, 75. Hän meni Ismon kanssa naimisiin leskeksi jäätyään kymmenisen vuotta sitten.

Ukkomäki mielessä melkein joka päivä
”Kesät 1946–58 vietin Ukkomäessä. Isäntä Lauri Reina kävi Kulmalassa ja me puolestamme Ukkomäessä. Olin kovasti kiinnostunut mustasta riihestä, jossa vilja kuivatettiin ja loukutettiin. Haikuriihi oli jännittävä paikka”, Ismo muistelee.

”Kerran Ukkomäen isäntä käski minun laittaa tavarat reppuun ja lähteä mukaan. Sain tutustua paremmin mustaan riiheen, jossa poltettiin haapapuuta parsilla olevan rukiin kuivattamiseksi. Sitten lyhteitä iskettiin riihen takaseinään ja rapaaminen jatkui ”mutkakepeillä”. Viskuumylly verkkoineen sijaitsi riihen päädyssä erillisessä rakennelmassa. Siellä kesäpoika sai istua ja siirrellä viljaa.”

”Matkat Putkilahteen tehtiin sodan aikana laivalla Lahdesta ja sittemmin matkustin yksin junalla Helsingin asemalta Lahteen, vaihdoin Heinolan junaan ja loppumatkan menin linja-autolla. Matka kesti eri tavalla kuin nykyisin.”

Ismo ei osaa sanoa, mikä maalla olossa oli parasta. Kalastaminen, hevoset, puinti vai kaikki yhteensä. Häntä sanottiin Ukkomäessä pehtooriksi, inspehtooriksi ja lyhesti inssiksi. Kirjoittaminen kotiin oli työlästä, joten poika päätti pienenä, että maisterikouluun hän ei halua. Hänestä tuli ammattikoulussa sähkömies.

Tontti ostettiin Koskisen Reinolta
Kova mökkikuume oli iskenyt Ismoon jo 50-luvulla. Hän katsasti Helsingin ympäristöä – Lohjaa, Karjalohjaa, Tenholaa ja Tammisaarta – mutta paikka tai hintapyyntö oli vääränlainen. Putkilahdessa tiedusteluja teki äidin serkku Sulo Rantanen. Lopulta löytyi läheltä Nokkospohjaa Reino Koskisen mailta 1700 neliön rantatontti, johon myöhemmin liitettiin toinen samankokoinen ala.

”Rakentaminen alkoi kesällä 1958. Aatu Ahonen otti rakentamisen urakakseen avaimet käteen periaatteella. Tontille syntyi pieni mökki, saunarakennus ja autotalli. Vappuna pääsin muuttamaan vanhempieni kanssa, mutta pientä naputtelua ja maalaamista kesti vielä pitkään.”

Ismon ranta on nimetty isän mukaan Toivonniemeksi. Parhaina vuosina hän on viettänyt siellä aikaa huhtikuun puolivälistä lokakuun alkuun.

Ismo on viime kahdeksan vuotta käynyt mökillä vaimonsa, Putkilahdessa koulunsa käyneen Seijan, o.s. Oraojan, kanssa. Kesän odotus Hakaniemen torin tuntumassa sijaitsevassa kerrostaloasunnossa on melkein käsin kosketeltava. Samassa pihapiirissä asuu nykyisin myös presidentti Tarja Halonen ja professori Pentti Arajärvi.

”Moni asia Putkilahdessa on muuttunut. Lapsuuden kesämaisemissa oli vielä kolme kauppaa, OTK, SOK ja yksityinen Hovisen ja sittemmin Virran puoti. Väkimäärä on vähentynyt ja nuoria lähtenyt leivän perässä muualle. Mutta jotain siellä on, oma mökki ja vapaus”, sanoo Ismo Valli.

ANU LINNANAHDE

Tein haastattelun tammikuussa. Ismon puoliso, sisareni Seija Valli poistui keskuudestamme 19. helmikuuta 2013.

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 4/huhtikuu 2013]

Nuorisoseura
 
Urheiluseura
 
Koulupuistohanke