Sininen koulu vietti 100-vuotisjuhlaa

Putkilahden ensimmäinen oma koulurakennus valmistui vuonna 1897. Rakennus tunnetaan nyttemmin "Sinisenä kouluna" tai "alakouluna". Rakennuksen satavuotisjuhlallisuudet pidettiin 6. heinäkuuta koulun pihamaalla. Laaja näyttely Sinisen koulun historiavaiheista oli koottu koulun veistosaliin ja luokkahuoneeseen.

Sinisen koulun juhlallisuuksia vietettiin tämän kesän tapaan aurinkoisessa säässä. Kymmenet entiset koulun oppilaat, opettajat ja muu juhlaväki, yhteensä ehkä satakunta henkeä, nauttivat Väinö Hakasen juhlapuheesta, jota puhuja itse halusi luonnehtia "vain puheeksi". Myös opettajakokemusta omaava Hakanen kertoili omista lapsuuden koulukokemuksista juhlittavana olevan koulun oppilaana, laajentaen näkökulmaa koulunkäynnin muutokseen yleisemminkin vuosikymmenien saatossa. Juhlapuhe julkaistaan kylälehden lähinumeroissa.

Koulutoimenjohtaja ja historiantutkija Markku Lahti oli osannut ottaa huomioon juhlapuheen aihepiirin keskittyessään historiikkipuheenvuorossaan Sinisen koulun syntyvaiheisiin ja taustoihin.

Putkilahden koulun historiasta puhuttaessa ei voi unohtaa Repolan torpassa koulua pitänyttä Joonas Lindemania. Lahti lainasi Suometar-lehdessä aikanaan julkaistua lausuntoa Lindemanin työn merkityksestä: "kun joka kylässä, edes joka pitäjässä löytyisi vähän vaativia, näin itsensä kieltäviä ja kuitenkin urhoollisia sankareita kuin tämä ompelija Joonas Lindeman, niin kiiruhtaisi Suomemme juoksujaloin muiden sivistyneiden kansain rinnalle."

Omatoimisuus valttia kouluasioissa

Putkilahden kansakoulu aloitti toimintansa sitten vuonna 1890, aluksi vuokratiloissa Peuhan talossa. Koulu perustettiin ilman kunnan lupaa, ja samoin oli putkilahtisten 1894 tehtävä itse päätös oman koulurakennuksen tekemisestä, kertoi Markku Lahti.

Lahti kertoi mielenkiintoisia yksityiskohtia koulun rakentamisvaiheesta. Rakentamispaikka valittiin Heikkilän maalta, vaihtoehtoina olivat Pukan, Harjulan ja Salmelan maat. Koulurakennuksen tekijäksi valittiin korpilahtelainen Nestor Westerholm, ja pienempiä urakoita annettiin Jalmar Virtaselle, Albinus Piille ja Viktor Virtaselle.

Vasta vuonna 1900 kunta osti koulurakennuksen 5000 markalla, "pitkien kauppaneuvottelujen jälkeen", totesi Lahti. Erikseen hän mainitsi, että koulun opettajakuntaan on kuulunut myös Martti Korpilahti, lukuvuonna 1910-11.

Lahti osasi myös antaa arvon työlle jota on tehty koulun hyväksi viime vuosina: "Jos on ollut taistelemista isovanhemmillanne koulun puolesta, tiedän että myös tämän päivän putkilahtelaiset ovat osuutensa tehneet." Markku Lahti arvioi kunnostettua asuntopäätyä suorastaan komeaksi ja piti koulua ulkoisestikin näyttävänä.

Juhlavaa musiikkia

Juhlan tuntua korosti Pohjolan sisarusten Katriina, Julia ja Osmo Weijon taidokas musisointi. "Yläkoulun" kuisti antoi hyvän kaikupohjan soitolle, näin totesi useampikin juhlan osanottaja. Muutenkin ohjelmaa kiitettiin onnistuneen napakaksi, koulun arvoa oikealla tavalla korostavaksi.

Kahvituksen jälkeen oli mahdollisuus tutustua yläkoululle järjestettyyn taiteilija Hannu Riikosen taidenäyttelyyn, joka avajaiset hienosti sopivat yhteen juhlatilaisuuden kanssa.

Etusivulle...

18.8. 1997
Veikko Perttula


Sivun alkuun...

Palautelomake

Kyläsepän kuulemia

Jumalait perkele, sanoi Heikkilän isäntä, piika ei kunnolla vellikellon narusta pois kerkiä, työ pöydässä jo istutte syömässä ja riukuja Pennisuolla asti kaatamassa piti olla. 2 km matkaa kun oli työmaalle. Tämä oli sitä aikaa kun työmieskin jo rupes kelloja omistaa, tiesivät tulla odottamaan lähemmäksi ruoka-aikaa.