Saunaryhmä iski jälleen
Putkilahden kylälehden erikoisreportterien saunaryhmä teki eräänä kauniina heinäkuisena helleiltana rynnäkön Kortelahden Kotiniemeen. Kohteena oli tällä kertaa Savelan viimeisen päälle perinteinen savusauna. Löylyt olivatkin sen mukaiset.
Historian lehdet havisevat
Perinteisen riihisaunan rakensi Kalle Savelan isä Kalle vuonna 1927. Nykyään saunan omistaa Anna-Liisa Ahvenainen. Rakennus oli tontin ensimmäinen, siihen aikaan kun oli tapana aloittaa rakentaminen tärkeimmästä päästä. Tapani Savela kertoo, että aikoinaan vilja puitiin saunassa. Porstuassa oli viskuumylly, jolla eroteltiin jyvät akanoista. Jämät heitettiin saunan kupeessa sijaitsevaan sikolättiin possujen ruuaksi. "Puitiin, putsattiin ja sitten saunottiin".
Savelan savusauna on hirsirakenteinen, nyttemmin kattopäreet on korvattu pellillä. Lattia on luonnollisesti maata. Saunan puolella on lankut, joita pitkin pääsee hyppäämään lauteille puhtain varpain. Lauteilla on pitkä penkki, jolla istutaan kunnes löylyt käyvät tarpeeksi kipakaksi. Sitten voi siirtyä loikoilemaan jalkatasanteelle, jossa on kyllä tilaa löylytellä. Monitoimisaunaksi rakennettuna saunana tämäkään ei ole ihan pieni.
Kiuas on luonnonkivikiuas. Rapakivet ovat kotoisin Vaarun kalliosta ja ne on uusittu tänä kesänä. "Nykyaikaisinta" saunassa on se, että vesi lämpiää kiukaasta saunan sisäpuolella. Ennen pata oli saunan eteisessä, eikä siinäkään ollut piippua.
Seinät ovat perinteisesti savusta tummuneet ja tuoksu on savun arominen, mutta silti raikas. Valoa pimeään saunaan tulee ikkunasta, sähkövalohan pilaisi koko tunnelman. Saunaa tuntemattomana ja likinäköisenäkin vielä allekirjoittanut piti myös ulko-ovea auki valon lähteenä, jottei polttanut itseään pesuvettä tehdessä.
Häkä ja tiku kohdallaan
Saunan lämmittäjänä tällä kertaa toimi Juha Ahvenainen. Hän onkin varsinainen asiantuntija, sillä hän on suorittanut isänmaan palveluksensa Santahaminan "kiltan savusaunan" lämmittäjänä. (Tietyissä piireissä Juha tunnetaankin saunamajurina.)
Pitkällinen kokemus kyllä paistoi tuloksesta, nimittäin lämpötila oli aivan parhaimman laatuinen ja löylyt niin laheat kuin vain olla voi. Myös Jyrki, 4 vuotta, oli sitä mieltä että hyvältä tuntui, vaikka ensin suhtautuikin varsin epäilevästi koko saunatouhuun. Silmiäkään ei kirvellyt yhtään. Juha oli osannut heittää häkälöylyt oikeaoppisesti. Liekö Tero Savelalla myös osuutensa saunan lämmityksessä, epäili toinen laudekuntalainen Ilari.
Kaupunkilaismallisen saunavihdankin saunanlämmittäjämme oli tehnyt, onneksi porstuasta löytyi myös ammattilaismaisesti nivottu saunomisväline. Eikä sitten muuta, kuin pojat lauteille ja vanhan sanonnan mukaan "vihdalla munnaan naveesti".
Ilta-auringon alla
Vähintäänkin neljän tunnin saunomisen ja uimisen päälle tarjolle löytyi perinteisesti nuotion alla kypsytettyä rosvopaistia. Sipulin ja kylmän juomingin kera tämä "suureksi metsän kanalinnuksi" epäilty paisti oli rikollisen hyvää, vaikka ei ollutkaan varastettua. (Paljastui myöhemmin puodin tiskiltä hankituksi.)
Taisi silläkin saunareissulla olla helteinen ilta hämärän puolella, ellei jopa valkenemaan päin, kun laudekuntalaiset seilailivat Ylisjärvellä kotikonnuilleen.
Seilailu Suomen mahtavassa suvessa jatkuu vielä syysiltojen tummuessa ja kesän kääntyessä hämäräperäisten saunojien kannalta parhaimmilleen.
© 1997
Katri R
