Etusivulle...

Vuoden kylä -reliefi paljastettiin juhlamenoin

Veikko Perttula 27.7.1996
    Vuoden kylä Putkilahti saa juhlia vuottaan vielä syksyyn, jolloin seuraava vuoden kylä valitaan. Mutta jotain pysyvääkin jää, kuten koulutien varteen heinäkuun 27 päivänä pystytetty komeankokoinen kivipaasi reliefeineen.
    Tilaisuuteen Putkilahden koululle oli saapunut runsaasti kyläläisiä ja kesäputkilahtelaisia. Juhlavuutta toivat monet entiset Putkilahden asukkaat ja useat tervehdysten tuojat.
    Tilaisuudessa kuultiin useita musiikkiesityksiä. Korpilahden pelimannit soittivat tilaisuuden aluksi ja lopuksi, mm. putkilahtelaisen musiikki- ja monitoimimiehen Veikko Hakasen sävellyksiä. Janne Pajari soitti huilua Päivi Hakasen säestämänä. Kuulimme herkän tulkinnan kolmesta sävelmästä.
    Vuoden kylä sai terveiset myös maapuolelta Moksista, vastaperustetun kyläseuransa puheenjohtajan Marja-Leena Knööpin tuomana. Juhlaohjelman päätteeksi oli järjestetty tanssit Putkilahden nuorisoseuran talolla. Kaikkiaan tilaisuus saatiin viettää kauniissa kesäsäässä. Reliefin paljastamisen jälkeen käväisi sadepilvikin kylässä tutuksi tulleeseen tapaansa, mutta silloin oltiin jo suojassa Seuralan tanssilattialla.
    Seuraavassa otteita tervehdys- ja juhlapuheista. 		[reliefi.gif]
Vuoden kylä -reliefi

Läänin sosiaalitarkastaja rohkaisi uusiin yrittämisen muotoihin kylän kehittämiseksi

- Putkilahti on saanut paljon, onnitteli läänin sosiaalitarkastaja Aimo Hirsiaho juhlivia putkilahtelaisia. -Ja te olette osanneet vaalia perinteitä ja kulttuuriympäristöä, olette tehneet hartiavoimin talkootyötä kylän hyväksi.
    Hirsiaho oli erittäin kiinnostunut Putkilahden luontopolkuhankkeesta. -Virkistyskalastus, metsästys, marjastus ja yleensä luonnonarvojen hyödyntäminen tuottaa tulosta. Keskieurooppalaisturistit varsinkin arvostavat tämäntapaisia aktiviteetteja.
    -Uusosuuskunnat saattaisivat olla hyvä keino lisätä uusia työpaikkoja, rohkaisi Hirsiaho uusien keinojen kokeiluun. -Löytyy myös nimenomaisia kylän kehittämisosuuskuntia.

Yhteistä sarkaa kunnan kanssa

Kunnanjohtaja Jouni Leinosen tervehdyspuhe käsitteli kyläseuran ja kunnan yhteistyötä. -Siinä on meille syksyksi työtä, että lähdetään etsimään ennakkoluulottomasti erilaisia yhteistyömuotoja joilla kunta voisi tukea kyliä ja kylät taas koko kuntaa. Eli uusia yhteisiä projekteja liikkeelle, niillä resursseilla joita on.
    Putkilahden kyläläiset ovat vetäneet projekteja osittain talkoovoimin ja osittain erilaisilla avustuksilla. Siltä pohjalta on myös meidän yhteinen sarka löydyttävä jotta kylien elinkelpoisuus säilyy, korosti Leinonen talkootyön merkitystä. Konkreettisena esimerkkinä Leinonen mainitsi projektin kylän vanhalla koulurakennuksella "Sinisellä koululla" (ks. kuva), jonka viereen reliefi on pystytetty.
    Kyläseuran puheenjohtaja Veikko Riikonen esitti kyläseuran tyytyväisyyden kun kunnan kanssa on saatu avattua keskustelu elinkeinotoiminnan kehittämisestä sivukylillä.

Putkilahdella on oikeat kylän piirteet

Korpilahden kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Markku Lahti halusi tarjota juhlaväelle katsauksen Vuoden kylä -valinnan varhaisiin taustatekijöihin.
    -Pääsääntöisesti katseet on luotava eteenpäin, mutta ajattelin siitä huolimatta kurkistaa Vanhan Korpilahden historiaa.
    -Erittäin monet Korpilahden kylien vanhimmat yhdistykset löytyvät täältä Putkilahden kylästä. Ja kun tuossa aiemmin oli puhetta osuuskunnista, täällä on ollut osuuskuntatoimintaa kaikkein ensimmäisenä koko Korpilahden pitäjässä, huomatkaa, myös kirkonkylä huomioiden.
    -Putkilahdessa on myös olemassa kaikki kylälle ominaiset luonteenpiirteet: Täältä löytyvät useimmat palvelut ja on tämä asutuksen keskittymä - alue ei ole niin levällään kuin kylät usein ovat.

Etteikö nuorista olisi mihinkään?

-Monessa olen ollut mukana, aloitti Korpi-ukoksikin eräänä vuonna valittu perusputkilahtelainen Reino Koskinen. -Mutta tässä olen saanut olla sivustakatsojana eikä tällä kertaa voi sanoa, ettei nykyajan nuorista olisi mihinkään. Hehän tekivät SEN - nimittäin Putkilahdesta Vuoden kylän.
    -Aikanaan täällä eli ja tuli toimeen suurikin joukko, mutta kehityksen kulku lopetti sitten työt - tai sitä ei kannata tehdä, pohdiskeli Koskinen kyläläisen puheenvuorossaan. Yhdeksi pelastajaehdokkaaksi Koskinen mainitsi vuoden kuluttua valmistuvan Kärkisten sillan. -Sitä me on odoteltu kuin kuuta taivaalta, tuoneeko se meille jotakin vai vieneekö pois entistäkin paremmalla vauhdilla? Koskinen jätti haasteeksi keksiä hyvät ideat kehityksen suunnan antajaksi. Lopuksi hän esitti Oiva Paloheimon runon Auttamattomasta Pekasta.

Vuoden kylä -arvonimen ja reliefin myöntämisen tausta

Reliefiä paljastettaessa piti juhlapuheen Suomen kotiseutuliiton järjestösihteeri Juhani Railo. Kotiseutuliitto on Vuoden kylä -perinteen alullepanija.
    -Vuoden kylän 1995 valintaperusteena oli kylän kestävä kehitys, luonto ja kulttuuriympäristö. Valintaperusteet oli sovitettu Euroopan luonnonsuojeluvuoden 1995 ja Suomessa vietetyn Vihervuoden 1995 tavoitteisiin.
    -Vuoden kylän valinnan teema osoittautui erittäin ajankohtaiseksi ja osuvaksi. Vuoden kylän valintaraadille ilmoittautui yli 120 kylää koko maasta ja terävin kärki osoittautui erittäin tasokkaaksi.
    -Valintakriteereiden perusteella, tiukan karsinnan jälkeen Vuoden kyläksi 1995 valittiin harvinaisen suurella yksimielisyydellä Korpilahden Putkilahti. Kylän toiminta sopi erinomaisesti teemavuoden tavoitteisiin. Kylällä on myös esimerkillisen paljon talkootoimintaa, kuten tuli tuossa näytelmässä esille.
    -Kaiken lausumani perusteella on helppo olla yhtä mieltä siitä, että Vuoden kylän 1995 valinta oli todella oikeaan osunut. Putkilahtelaiset voivat olla syystä ylpeitä. Toivon Kyläasiain neuvottelukunnan, Suomen kotiseutuliiton sekä omasta puolestani, että kylällä ja sen asukkailla on intoa ja voimaa luoda Putkilahdesta kylä, josta oma väki voi olla ylpeä ja jota muut kadehtivat - ja toivottavasti ottavat siitä oppia.

Sivun alkuun...
Palautelomake